Viestinnän kandidaatti- ja maisteriohjelma, humanististen tieteiden kandidaatti ja filosofian maisteri (3 v + 2 v), syksy 2027

Viestinnän opinnoissa tarkastellaan ihmisten viestintäkäyttäytymistä ja syvennytään vuorovaikutuksen monenlaisiin ilmiöihin. Opintojen sisällöt auttavat ymmärtämään ja selittämään viestintä- ja vuorovaikutuskäyttäytymistä sekä vuorovaikutuksen dynamiikkaa kasvokkaisessa ja teknologiavälitteisessä viestinnässä. Opinnot tukevat teoriatiedon soveltamista käytännön työhön.   

Opinnoissa perehdyt erityisesti vuorovaikutukseen työelämässä. Viestinnässä pääset opiskelemaan ja tutkimaan muun muassa  

• viestinnän ja vuorovaikutuksen havaitsemista, vastaanottamista ja tulkintaa  
• vuorovaikutusosaamista ja -suhteita  
• vuorovaikutusta tiimeissä ja ryhmissä sekä verkostoissa  
• teknologiavälitteistä vuorovaikutusta ja sosiaalista mediaa  
• organisaatioiden viestinnän ja vuorovaikutuksen kysymyksiä  
• vuorovaikutuksen ja työhyvinvoinnin yhteyksiä  
• vaikuttamista ja argumentointia.  

Viestinnän kandidaattiohjelman opinnot koostuvat viestinnän ja journalistiikan yhteisistä perusopinnoista ja viestinnän aineopinnoista. Lisäksi ohjelmaasi kuuluu vapaasti valittavia opintoja, viestintä- ja kieliopintoja sekä yleisopintoja. Viestinnän maisteriohjelman opinnot koostuvat viestinnän syventävistä opinnoista ja vapaasti valittavista opinnoista. 

Vapaasti valittavat opintosi voit valita Jyväskylän yliopiston laajasta ja monipuolisesta tarjonnasta. Osan opinnoista voit suorittaa ulkomailla opiskelijavaihdon aikana. 

Viestinnän opiskelu koostuu monipuolisista vuorovaikutteisista työtavoista: ryhmä- ja projektitöistä, interaktiivisista luennoista, harjoituksista, verkkokursseista, seminaareista, esseistä, erilaisista analysointi- ja oppimistehtävistä sekä kirjatenteistä. Viestinnän opinnot toteutetaan suurilta osin lähiopetuksena Jyväskylässä arkipäivisin, mutta opintoihin kuuluu myös etäopiskelun ja itsenäisen suorittamisen mahdollisuuksia erityisesti maisteriohjelman opintojen vaiheessa. 

Viestinnän opinnoissa saat hyvän kontaktin työelämään. Opintoihin kuuluu useita opintojaksoja, joilla opit soveltamaan viestinnän osaamistasi työelämän viestinnän kehittämiseksi. Näitä ovat esimerkiksi Viestinnän työelämäprojekti, Viestintäprofessiot ja Työssä oppiminen (työharjoittelu). Koska projekteja tehdään ulkopuolisille organisaatioille, pääset tutustumaan työelämään jo opiskeluaikana. 

Tutustu viestinnän opintoihin myös yliopiston verkkosivuilla.

Tutkintosi Jyväskylän yliopiston viestinnässä sisältää runsaasti mahdollisuuksia valita omannäköinen opiskelijapolku.   

Viestinnän omien opintojen lisäksi tutkintoon sisältyy suuri määrä vapaasti valittavia opintoja, joiden kautta voit täydentää ja suunnata osaamistasi. Viestinnän asiantuntijoita työskentelee eri toimialoilla ja sektoreilla, joten voit yhdistää tutkintoosi yliopistomme tarjonnasta esimerkiksi humanistis-yhteiskuntatieteellisiä, kauppatieteellisiä, kasvatustieteellisiä, psykologisia, teknisiä, luonnontieteellisiä tai muita sinua kiinnostavia opintoja. Maisterivaiheessa pääset myös valitsemaan viestinnän opintojen sisällä erikoistumisopinnoista juuri sinulle mieluisimmat.  

Opiskelet viestinnän kandidaatti- ja maisteriohjelmassa. Teet heti opintojesi alussa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (hops), jota tarkennat ja päivität opintojen kuluessa. Opintojen ohjausta ja tukea opintojen suunnitteluun saat koko opintojen ajan. Jokaiselle viestinnän opiskelijalle nimetään omaopettaja, jonka puoleen voit kääntyä aina halutessasi. Opinto-ohjausta ja -neuvontaa antaa myös koulutussuunnittelija.  

Viestinnän opiskelu on aktiivista vuorovaikutusta toisten opiskelijoiden sekä opettajien kanssa. Yhteisö on tiivis, ja opiskelijat ja opettajat tuntevat toisensa.

Viestinnästä valmistut ensin humanististen tieteiden kandidaatiksi (HuK) ja sitten filosofian maisteriksi (FM). 

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä (op), joka vastaa kolmen vuoden työmäärää. 

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto rakentuu viestinnän kandidaattiohjelmassa seuraavasti: 

• Viestinnän kandidaattiohjelman ja journalistiikan kandidaattiohjelman yhteiset perusopinnot 25 op 
• Viestinnän kandidaattiohjelman aineopinnot sisältäen kandidaatintutkielman 55 op 
• Viestintä- ja kieliopinnot: äidinkieli, toinen kotimainen kieli ja vieras kieli 9 op 
• Yleisopinnot 4 op 
• Vapaasti valittavia opintoja siten, että 180 op täyttyy 

Viestinnän ja journalistiikan yhteisissä perusopinnoissa perehdyt viestintätieteisiin tieteenalana. Opit analysoimaan viestinnän, vuorovaikutuksen, journalismin ja sosiaalisen median ilmiöitä ja kehityslinjoja yhteiskunnassa. Perusopinnoissa opit ymmärtämään digitalisoitumisen merkitystä viestinnän ja median aloilla. Perehdyt myös vaikuttamaan pyrkivään viestintään sekä organisaatioviestintään. Perusopintoihin kuuluu keskeisenä osana myös viestinnän ja journalismin alojen eettisten kysymysten pohdinta. Perusopinnot tehdään ensimmäisenä opiskeluvuotena. 

Viestinnän kandidaattiohjelman aineopinnot aloitetaan jo ensimmäisenä opiskeluvuotena. Aineopinnoissa perehdyt vuorovaikutusilmiöiden analysointiin kasvokkaisessa ja teknologiavälitteisessä vuorovaikutuksessa. Opit ymmärtämään vuorovaikutussuhteita ja monikulttuurisen vuorovaikutuksen ominaispiirteitä sekä tiimien ja ryhmien viestintää ja sen tuloksellisuutta. Aineopinnot perehdyttävät sinut myös työelämän vuorovaikutuskysymysten ratkaisemiseen ja viestintätiedon soveltamiseen eri yhteyksissä. 

Filosofian maisterin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä (op), joka vastaa kahden vuoden työmäärää. 

Filosofian maisterin tutkinto rakentuu viestinnän maisteriohjelmassa seuraavasti: 

• Viestinnän maisteriohjelman syventävät opinnot sisältäen maisterintutkielman 80 op 
• Vapaasti valittavia opintoja siten, että 120 op täyttyy 

Viestinnän maisteriohjelman syventäviin opintoihin kuuluu opintoja vuorovaikutussuhteista, ryhmien, tiimien ja organisaatioiden viestinnästä, teknologiavälitteisestä vuorovaikutuksesta, johtamisviestinnästä ja vuorovaikutusosaamisesta. Syventävissä opinnoissa viimeistellään viestinnän asiantuntemus syventymällä viestinnän ja vuorovaikutuksen kehittämiseen ja tutkimiseen eri näkökulmista. Työssä oppimisen opintojakso on harjoittelua viestinnän asiantuntijan tehtävissä. 

Viestinnän kandidaatti- ja maisteriohjelman rakenteeseen ja opintojen sisältöihin voit tutustua tarkemmin opetussuunnitelman kautta. 

Opiskelijoita kannustetaan yksilöllisiin tutkintoihin. Viestinnän kandidaatti- ja maisteriohjelman vapaasti valittaviksi opinnoiksi suositellaan esimerkiksi humanistis-yhteiskuntatieteellisiä, kauppatieteellisiä ja kasvatustieteellisiä opintoja. Viestinnän kumppaniksi sopivat hyvin profiloitumisestasi ja kiinnostuksestasi riippuen esimerkiksi kasvatustiede, liiketoimintaosaaminen, henkilöstöjohtaminen, markkinointi, psykologia, yhteiskuntatieteet, tietojärjestelmätiede/tietotekniikka, kulttuurienvälinen viestintä sekä taide- ja kieliaineet.

Kandidaattiohjelman opinnäytetyö on nimeltään kandidaatintutkielma. Opit tekemään suppean tieteellisen tutkielman valitsemastasi aiheesta. Tutkielmaa varten rajaat tutkimusongelman, laadit tutkimussuunnitelman ja tutustut tutkimusprosessin vaiheisiin. Opit keräämään aineistoa sekä etsimään tutkimuskirjallisuutta. Samalla perehdyt tutkimusmenetelmään, jonka avulla tutkimuskohdetta analysoidaan, sekä tutustut tutkimuseettisiin käytäntöihin. 

Ohjaaja on tukenasi tutkielman laatimisen eri vaiheissa. Viestinnän kandidaatintutkielmat tehdään paritöinä ja suomen kielellä. Tutkielma esitellään seminaarissa, joten samalla opit tieteellisen keskustelun ja kirjoittamisen periaatteet ja käytännöt. Seminaarissa annetaan myös vertaispalautetta toisten opiskelijoiden tutkielmista. 

Maisteriohjelman opinnäytetyö on nimeltään maisterintutkielma. Se on itsenäisesti laadittava tieteellinen tutkielma tai työnäyte, mutta ohjaaja on tukenasi sen laatimisen eri vaiheissa. Tutkielmaa varten valitset ja rajaat aiheen sekä laadit siihen liittyvät tutkimuskysymykset tai työtavoitteet. 

Maisterintutkielmaa laatiessasi tutustut erilaisiin tutkimusmenetelmiin ja työtapoihin, joita hyödynnät työssäsi. Opit lisää itsenäisen tiedonhaun, tiedon kriittisen arvioinnin sekä uuden tiedon tuottamisen ja soveltamisen taitoja. 

Tutkielmaan liittyvää suunnitelmaa ja työn etenemistä esitellään maisteriseminaarissa, joten opit myös tieteellistä keskustelua ja rakentavan palautteen antamista, hakemista ja saamista. 

Tutkielma voi olla myös osa tutkimushanketta. Tutkielmien kieli on yleisimmin suomi, mutta niitä on tehty myös englannin kielellä. Tutkielma on mahdollista tehdä myös parityönä tai työnäytemuotoisena.

Viestinnästä valmistuneet maisterit ovat laaja-alaisia viestinnän ja vuorovaikutuksen asiantuntijoita. 

Viestinnän maisterit sijoittuvat esimerkiksi 

• yrityksen, järjestön tai muun organisaation johtoon 
• työyhteisön kehittämistehtäviin 
• henkilöstön rekrytoinnin asiantuntijoiksi 
• viestintäkouluttajiksi tai -valmentajiksi 
• tiedottamisen ja viestintäsuunnittelun alalle 
• kansainvälisten yritysten ja järjestöjen asiantuntijatehtäviin 
• yhteisöjohtajiksi tai -kehittäjiksi  
• vuorovaikutusteknologian pariin tai 
• tutkijoiksi. 

Viestinnän alan työelämänäkymät ovat erinomaiset sekä maistereille että tohtoreille. 

Yhteistyön ja vaikuttamisen asiantuntemusta tarvitaan kaikkialla yhteiskunnassa ja kansainvälisissä yhteyksissä. Työelämätutkimukset ennustavat, että tulevaisuudessakin työtä on tarjolla asiantuntijoille, joilla on kyky ymmärtää viestintäkäyttäytymistä ja ihmisten välistä vuorovaikutusta sekä digitaalisen teknologian, esimerkiksi tekoälyn, roolia viestinnässä. 

Yliopiston verkkosivuilta löydät viestinnän alumnitarinoita, joissa viestinnästä valmistuneet maisterit kertovat omista työkokemuksistaan ja urapoluistaan.

Kansainvälistymisen valmiuksiasi voit kasvattaa mm. seuraavilla tavoilla: 

• lähtemällä opiskelijavaihtoon ulkomaille 
• tekemällä työssä oppimisen (työharjoittelun) ulkomailla 
• kulttuurienvälisen viestinnän opinnoilla 
• osallistumalla yliopiston monikieliseen opetukseen 
• toimimalla ainejärjestöjen tai ylioppilaskunnan kansainvälisissä tehtävissä 
• toimimalla kansainvälisten opiskelijoiden tutorina. 

Jokaisella viestinnän opiskelijalla on mahdollisuus lähteä opiskelijavaihtoon ulkomaille. Jyväskylän yliopistolla on yli 300 vaihtokohdetta eri maanosissa. Opinnot ulkomaisessa yliopistossa kuuluvat yleensä viestinnän kandidaattiohjelman toisen vuoden kevääseen. Ulkomailla opiskelu sisältyy viestinnän opetussuunnitelmaan, ja vaihdossa tehdyt opinnot sisällytetään tutkintoon. Sinun on siis mahdollista lähteä vaihtoon ilman, että opintosi Suomessa sen vuoksi viivästyisivät. 

Viestinnän maisteriohjelmassa voit suorittaa Työssä oppimisen opintojakson (työharjoittelun viestintäasiantuntijan tehtävissä) ulkomailla esimerkiksi yrityksessä, järjestössä tai vapaaehtoistyössä.

Työelämäkytkennät ovat viestinnän opinnoissa vahvat alusta saakka. Viestinnän kandidaattiohjelman aineopinnoissa on Viestinnän työelämäprojekti, jossa toimitaan ulkopuolisen yhteistyötahon kanssa ja opit soveltamaan viestinnän osaamistasi työelämän viestinnän kehittämiseksi. 

Työssä oppimisen opintojakso (työharjoittelu) kuuluu viestinnän maisteriohjelman syventäviin opintoihin. Lisäksi syventävissä opinnoissa on Viestintäprofessiot-opintojakso, jolla opiskelet erilaisia kehittämis- ja konsultaatiotyön muotoja sekä sovellat viestinnän osaamistasi työyhteisöjen kehittämiseksi. 

Viestinnän opinnäytetyöt tehdään yleensä työelämän ja työyhteisöjen vuorovaikutuksen kysymyksistä tai suoraan työelämän tarpeisiin. 

Viestinnästä valmistuneiden maistereiden ja tohtoreiden eli alumnien kanssa tehdään aktiivista yhteistyötä. He käyvät vierailevina opettajina viestinnän opintojaksoilla ja tarjoavat työssä oppimisen (työharjoittelun) paikkoja opiskelijoille omilta työpaikoiltaan. Lisäksi alumnit toimivat mentoreina opintojensa loppuvaiheessa oleville opiskelijoille.

Viestinnässä tutkitaan ihmisten keskinäistä vuorovaikutusta kasvokkaisessa ja teknologiavälitteisessä viestinnässä. Jyväskylän yliopistossa viestinnän tutkimus keskittyy vuorovaikutuksen dynamiikkaan vuorovaikutussuhteissa, ryhmissä, tiimeissä ja yhteisöissä. Erityisesti tarkastellaan työelämän ja työyhteisöjen vuorovaikutusta. 

Tutkimuksen painopisteet ovat seuraavat: 

• Vuorovaikutus ja vuorovaikutussuhteet (mm. työyhteisön vuorovaikutus; johtamisviestintä; vuorovaikutuksen ja työhyvinvoinnin yhteydet) 
• Ryhmät ja tiimit (mm. ryhmät ja tiimit organisaatiossa, ryhmien rakenteistuminen ja vuorovaikutuskäytänteet, ryhmäviestinnän osaaminen) 
• Teknologiavälitteinen vuorovaikutus (mm. teknologiavälitteiset vuorovaikutussuhteet; hajautetut ryhmät ja virtuaalitiimit; verkostoituminen, verkkoyhteisöt ja sosiaalinen media) 
• Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (mm. viestintäkompetenssi ja vuorovaikutustaidot; työelämän viestintäosaaminen; vuorovaikutuksen opetus, koulutus ja asiantuntijuus; vuorovaikutusosaamisen analysointi- ja arviointimenetelmät)

Maisterintutkinto antaa valmiudet tieteellisiin jatko-opintoihin eli filosofian tohtorin tutkinnon suorittamiseen. Jatko-opinnot mitoitetaan siten, että tohtorintutkinto suoritetaan päätoimisesti opiskellen neljässä vuodessa.