Yhteiskuntatieteiden ja filosofian kandidaatti- ja maisteriohjelma, yhteiskuntatieteiden kandidaatti ja maisteri (3 v + 2 v), syksy 2027

Yhteiskuntatieteiden ja filosofian tutkinto-ohjelmassa opiskellaan laaja-alaisesti filosofiaa ja yhteiskuntatieteitä sekä erikoistutaan yhteen valittuun opintosuuntaan. Tutkinto-ohjelmasta valmistuneella opiskelijalla on hallussaan teoreettiset ja menetelmälliset taidot soveltaa omaksumaansa tietoa. Tutkinto-ohjelmasta valmistuvat maisterit työllistyvät asiantuntijoiksi tutkimuksen, kehittämisen, johtamisen, opetuksen ja koulutuksen ja tiedonvälityksen tehtäviin julkiseen hallintoon, liike-elämään ja järjestöihin sekä myös yrittäjiksi. Tutkinto-ohjelma antaa valmiuksia toimia vaativissa kotimaisissa ja kansainvälisissä tehtävissä.

Yhteiskuntatieteiden ja filosofian tutkinto-ohjelmassa on mahdollista hakea aineenopettajan koulutukseen, jossa opetettavana aineena voi olla filosofia, elämänkatsomustieto ja yhteiskuntaoppi. Näiden opintojen lisäksi opiskelijan tulee suorittaa tällöin myös opettajan pedagogiset opinnot (60 op). Opiskelemalla myös esimerkiksi valinnaisena aineena historiaa tai psykologiaa, opiskelijalla on mahdollisuus saada aineenopettajan kelpoisuus näihin aineisiin. Aineenopettajankoulutukseen voi hakea opiskelijavalinnassa. Tällöin hakijan tulee osallistua erilliseen soveltuvuuskokeeseen.

Yhteiskuntatieteiden ja filosofian tutkinto-ohjelma koostuu neljästä opintosuunnasta.

Filosofian tutkimuskohteena on koko todellisuus. Filosofia selvittää muiden tieteiden ja eri elämänkäytäntöjen perustaa: olemassaoloa ja olemista, hyvyyttä ja hyvää elämää, tietämistä, toimintaa ja tuntemista, merkityksen muodostumista, aineellisuutta, ajallisuutta ja tilallisuutta sekä minuuden, kokemuksen ja kehollisuuden rakenteita. Opiskelija perehtyy opintojensa aikana keskeisiin filosofisiin kysymyksiin ja tutkimusperinteisin, erilaisiin argumentaation ja kritiikin muotoihin sekä filosofian tärkeimpiin nykysuuntauksiin.

Sosiologia on yhteiskuntatiede, joka tutkii sosiaalista vuorovaikutusta, yhteisöjä ja organisaatioita sekä kokonaisia yhteiskuntia ja maailmanjärjestelmiä. Opiskelija perehtyy sosiologian keskeisiin suuntauksiin ja saa teoreettiset ja metodiset valmiudet monimutkaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden empiiriseen tutkimiseen. Jyväskylän sosiologian opetuksessa painottuvat kansalaisyhteiskunnan sekä sosiaalisten liikkeiden ja aktivismin tutkimus, työn, talouden ja kulutuksen sosiologia, ympäristösosiologia sekä ikäkausien ja elämänkulun tutkimus.

Yhteiskuntapolitiikka on soveltava yhteiskuntatiede, joka etsii keinoja edistää hyvinvointia ja lievittää sosiaalisia ongelmia. Se tutkii ja tulkitsee yhteiskunnallisen hallinnan mekanismeja paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Tutkimus kohdentuu sosiaalipolitiikkaan, yhteiskunnalliseen tasa-arvoon sekä talouteen, työelämään ja ympäristöön liittyviin ongelmiin. Opiskelija perehtyy yhteiskuntapoliittisen tutkimuksen klassikoihin ja nykytutkimukseen, oppii soveltamaan alan erikoistietoa ja saa metodiset ja teoreettiset valmiudet yhteiskuntapoliittisten kysymysten ymmärtämiseen ja analyysiin.

Politiikan (valtio-opin) opintosuunta tarjoaa opiskelijalle monipuolisesti näkökulmia suomalaisista, eurooppalaisista sekä kansainvälisistä poliittisista järjestelmistä, politiikan teoriasta ja poliittisen ajattelun traditioista, turvallisuuden politiikasta ja poliittisten kriisien hallinnasta, parlamentaarisista menettelytavoista, politiikan kielestä, retoriikasta sekä poliittisen toiminnan luonteesta ja ilmenemismuodoista. Opintosuunta antaa opiskelijalle valmiuden poliittisten instituutioiden ja käytäntöjen, ilmiöiden ja poliittisen ajattelun syvälliseen ymmärtämiseen sekä tarjoaa teoreettisia välineitä niiden analysoimiseen. Maisteriohjelman politiikan opintosuunnan syventävien opintojen esitietovaatimuksina ovat yhteiskuntatieteiden ja filosofian perus- ja aineopinnot politiikan opintosuunnasta.

Yhteiskuntatieteiden ja filosofian kandidaattiohjelman jälkeen opiskelijat siirtyvät yhteiskuntatieteiden ja filosofian maisteriopintoihin. Opiskelijat valitsevat kandi- ja maisteriopintojen opintosuunnan kandidaattiopintojensa aikana opiskelemalla opintosuuntaan vaadittavat sisällölliset opinnot. Opiskelija voi halutessaan opiskella myös useamman opintosuunnan opinnot.

Tutkinto-ohjelmasta valmistuvat maisterit työllistyvät kotimaisiksi ja kansainvälisiksi asiantuntijoiksi tutkimuksen, kehittämisen, johtamisen ja koulutuksen, kulttuurin ja viestinnän tehtäviin julkiseen hallintoon, liike-elämään ja järjestöihin sekä myös yrittäjiksi.

Yliopiston työelämäpalveluiden uraseurannan kyselytutkimusten perusteella valmistuneet työllistyvät yleensä tutkintoa vastaaviin tehtäviin. Työnimikkeistä yleisin on tutkijan nimike, mutta useimmat valmistuneet työllistyvät erilaisiin hallinto-, suunnittelu- ja kehitystehtäviin.

Maisteriopintojen aikana toteutuva suunnitelmallinen vapaaehtoinen harjoittelu tukee opiskelijoiden työllistymistä valmistumisen jälkeen. Opiskelijakyselyiden perusteella oman alan työkokemus ja työnantajiin tutustuminen helpottavat työllistymistä. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian tutkinto-ohjelma tarjoaa taloudellisesti tuettuja harjoittelupaikkoja paikallisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin tehtäviin. Ministeriöt ja erilaiset kansalaisjärjestöt tarjoavat paikkoja säännöllisesti vuosittain. Opiskelijoita myös rohkaistaan etsimään aktiivisesti itselleen sopivaa harjoittelupaikkaa.

Työelämäyhteydet ja työelämävalmiuksien kehittäminen on huomioitu harjoittelua laajemmin kandidaatti- ja maisteriopinnoissa. Erityisesti maisteriopinnoissa on tarjolla opintojaksoja, jotka kehittävät asiantuntija- ja johtotehtävissä tarvittavia taitoja. Opiskelijoita kannustetaan opinto-ohjauksessa hyödyntämään Jyväskylän yliopiston monipuolisia työelämäopintoja.

Ammattinimikkeet

• Kansanedustaja
• Kunnanjohtaja
• Osastopäällikkö (valtionhallinto)
• Toimistopäällikkö (valtionhallinto)
• Työvoima- tai työnvälitystoimiston johtaja
• Kaupunginjohtaja
• Työvoimatoimiston hoitaja
• Kunnallishallinnon johtavat virkamiehet
• Toimittaja
• Aineenopettajat, lehtorit
• Tutkija (yhteiskuntatieteet)
• Koulutuspäällikkö
• Järjestön puheenjohtaja, johtaja, toiminnanjohtaja
• Puoluesihteeri
• Pääsihteeri (järjestö)
• Suunnittelija, kunnallishallinto
• Työvoimaneuvoja, hr-asiantuntija
• Osastopäällikkö (yritysjohtaja)
• Asiantuntija, erityisasiantuntija

Omassa yliopistossa suoritettavien opintojen lisäksi yksikkö ja yliopisto tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet osallistua opiskelijavaihtoon ja suorittaa tutkinnon osia myös ulkomailla. Lisätietoa vaihto-opintomahdollisuuksista löydät Jyväskylän yliopiston verkkosivuilta.

Opetus ja tutkimus ovat erityisesti temaattisten aiheiden kautta tiiviissä vuorovaikutuksessa. Kaikki opettajat tutkivat ja kaikki tutkijat opettavat. Siten kaiken opetuksen tavoitteena on opiskelijoiden tieteellisen ajattelun edistäminen. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella tehdään tieteenalarajat ylittävää, ongelmalähtöistä tutkimusta. Laitos on yhteiskunnallisten muutosprosessien tutkimukseen suuntautunut monitieteinen ja kansainvälisesti laajalle verkostoitunut yksikkö. Tutkimuksen painoalat sijoittuvat kolmeen klusteriin, jotka ovat (1) käsitemuutokset, poliittiset instituutiot ja osallistuminen, (2) sosiaalinen muutos ja kestävä kehitys ja (3) muuttuva hyvinvointi, hyvinvoinnin politiikat ja palvelujärjestelmät. Laitoksen kaikkia tutkimusklustereita yhdistää kansalaisuuden ja osallisuuden teema.

Opiskelijat ovat tervetulleita tutkimusprojekteihin tekemään opinnäytetöitä. Tutkimusryhmät sekä kansainvälinen ja kansallinen tutkimusyhteistyö luovat pohjan filosofiselle ja yhteiskuntatieteelliselle monitieteiselle ja teemaperustaiselle opetukselle. Tutkinto-ohjelmassa hyödynnetään kansallista ja kansainvälistä opetuksen ja tutkimuksen yhteistyötä, joita opettajat ja tutkijat harjoittavat eurooppalaisissa ja maailmanlaajuisissa verkostoissa.

Kaikessa tutkimuksessa edistetään yhteiskuntatutkimuksen, yhteiskunnallisen keskustelun ja yhteiskunnallisten ongelmien keskinäisiä yhteyksiä ja vuoropuhelua.

Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto yhteiskuntatieteiden ja filosofian tutkinto-ohjelmasta antaa jatko-opintokelpoisuuden lähinnä filosofian ja yhteiskuntatieteiden alalle.