Ympäristö- ja vesistötieteiden kandidaatti- ja maisteriohjelma, luonnontieteiden kandidaatti ja filosofian maisteri (3 v + 2 v), syksy 2027

Opintosi alkavat bio- ja ympäristötieteiden perusopinnoilla, joissa tarkastellaan elollisen luonnon ja ympäristön ilmiöitä eri tasoilla, soluista ekosysteemeihin ja ympäristöstä yhteiskuntaan sekä globaalista että suomalaisesta näkökulmasta. Opinnot koostuvat luentokursseista, itsenäisestä ja ryhmätyöskentelystä sekä seminaareista. Lisäksi opintoihin kuuluu käytännön harjoituksia sekä laboratoriossa että maastossa. 

Perusopintojen jälkeiset aine- ja syventävät opinnot muodostuvat ympäristötieteen ja vesistötieteen opintokokonaisuuksista. Ympäristö- ja vesistötieteiden kandidaattiohjelmaan hyväksytyt opiskelijat voivat painottaa opintojaan joko ympäristö- tai vesistötieteisiin tai mielellään vaikka molempiin. Aineopintovaiheessa pääset perehtymään maa- ja vesiekosysteemien perusilmiöihin, ympäristöntutkimuksen keskeisimpiin menetelmiin ja luonnonvarojen kestävän käytön periaatteisiin sekä soveltamaan tietoja ja taitoja käytännössä. 

Tutkintoon kuuluu opintoja myös oman tiedekunnan muilta laitoksilta, kuten kemian ja tilastotieteen kursseja, ja voit lisäksi opiskella muiden tiedekuntien kaikille tarjolla olevia valinnaisia opintokokonaisuuksia.  

Maisteriohjelmavaihtoehtoina ovat ympäristötiede ja akvaattiset tieteet.  Maisterivaiheessa kehität osaamistasi ympäristötieteen tai akvaattisten tieteiden syventävillä kursseilla, joita voit täydentää muilla valinnaisilla bio- ja ympäristötieteen opinnoilla. Laitoksella toimii aktiivisia tutkimusryhmiä, ja uusin tutkimustieto on keskeinen osa opetusta. Opintoihisi sisältyy työskentelyä joko laitoksen tutkimusryhmissä tai työharjoittelua esimerkiksi alan tutkimuslaitoksissa.    

Ympäristö- ja vesistötieteiden kandidaatti- ja maisteriohjelman rakenne

Sekä kandidaatin että maisterin tutkintoon kuuluu kirjallinen lopputyö. Luonnontieteen kandidaatintutkielma (LuK) on pienimuotoiseen tutkimukseen tai synteesiin perustuva opinnäytetyö, johon aineisto kootaan kirjallisuudesta, havainnoimalla ja mittaamalla ilmiöitä luonnossa tai kokeellisesti. Tavoitteena kandidaatintutkielmassa on oppia tieteellisen ajattelun ja toiminnan perusteita sekä harjoitella tiedon keräämistä ja esittämistä. Laajuudeltaan LuK-tutkielma on 7 opintopistettä eli käytännössä se edellyttää noin viiden viikon kokopäiväistä työtä. Tutkielman kieli on yleensä suomi, mutta englanninkielinenkin tutkielma on mahdollinen.   

Pro gradu -tutkielma on filosofian maisterin tutkinnon opinnäyte. Pro gradu -tutkielmassa perehdyt laajasti ja syvällisesti annettuun ongelmakokonaisuuteen ja harjoittelet käytännössä tieteellistä ajattelua ja toimintaa sekä tähän pohjautuvan tiedon keräämistä, tutkimusmenetelmien soveltamista ja tulosten esittämistä. Voit valita graduaiheen oman kiinnostuksesi mukaan. Sopivia aiheita ovat tavallisesti sellaiset, jotka liittyvät laitoksen tutkimukseen, mutta gradun voi tehdä myös yliopiston ulkopuolisessa tutkimuslaitoksessa tai hankkeessa.   

Pro gradu -tutkielma tehdään osana pääaineen syventäviä opintoja ja sen laajuus on 30 opintopistettä. Tämä tarkoittaa keskimäärin viiden – kuuden kuukauden pituista jaksoa kokopäiväisesti työskennellen. Pro gradu -tutkielma on mahdollista kirjoittaa suomeksi tai englanniksi.   

Ympäristö- ja vesistötieteiden kandidaatti- ja maisteriohjelmissa valmistutaan ympäristötieteen, vesibiologian ja luonnontalouden asiantuntijoiksi. Koulutus antaa valmiudet työllistyä mm. ympäristöhallinnon, vesiensuojelun ja kalatalouden aloille viranomaistehtäviin sekä yrityksiin ja ympäristö- ja vesistötieteiden tutkimustehtäviin niin Suomessa kuin ulkomailla. Maisterin tutkinto mahdollistaa myös jatkokouluttautumisen filosofian tohtoriksi ja suuntautumisen akateemiselle uralle. Tutkimusurat löytyvät sekä suomalaisista että kansainvälisistä yliopistoista että tutkimuslaitoksista (mm. Suomen ympäristökeskus SYKE ja Luonnonvarakeskus LUKE). Yhä useammin ympäristöalalle valmistuneet toimivat hallinnolle ja yrityksille palveluja tuottavissa konsulttiyrityksissä suunnittelijan, asiantuntijan, projektikoordinaattorin, tarkastajan ja päällikkötason tehtävissä tai yksityisyrittäjinä. Uusia uramahdollisuuksia on myös kiertotalouden ja sinisen biotalouden kehittämisohjelmissa.  

Työharjoittelun ja opinnäytetöiden tekemisen yhteydessä voit saada kontakteja teollisuuteen, kuntiin ja/tai eri hallinnonalojen organisaatioihin tai eri alojen tutkimusryhmiin, mistä on hyötyä työnhaussa. Ympäristöala tarjoaa hyvät mahdollisuudet myös kansainväliseen uraan. 

Opiskelu- ja tutkimusympäristö Jyväskylän yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitoksella on kansainvälinen – tutkimusryhmät tekevät kansainvälistä yhteistyötä ja laitoksen henkilökunta ja opiskelijat tulevat monista eri maista. Opiskelijana sinun on mahdollista ja erittäin suositeltavaa lähteä opiskelijavaihtoon tai harjoitteluun ulkomaille (esim. Erasmus- ja Nordplus-vaihto-ohjelmien sekä laitos- ja opettajakohtaisten kontaktien kautta). Jyväskylän yliopistossa voit kansainvälistyä myös osallistumalla vieraskieliseen opetukseen. Maisterivaiheessa opetus on suurelta osin englanninkielistä, mikä vahvistaa myös suomalaisten opiskelijoiden kielitaitoa ja parantaa kykyä toimia kansainvälisessä ympäristössä.  

Tutkintoon voi sisällyttää opintoja oman tiedekunnan muilta laitoksilta tai muista tiedekunnista. Jyväskylän yliopistossa on tarjolla laaja valikoima kaikille tarjolla olevia vapaasti valittavia opintokokonaisuuksia. Opintoja ei ole rajattu vain Jyväskylän yliopiston tarjontaan, vaan opintoihin on mahdollista liittää tietyin edellytyksin myös muissa suomalaisissa tai ulkomaisissa korkeakouluissa suoritettuja opintojaksoja, esim. Biodiversiteettikoulutusverkon tai Kestävyysopintojen verkoston kautta. Myös Avoimen Yliopiston ja Kesäyliopiston opetustarjontaa voi hyödyntää vapaavalintaisissa opinnoissa.  

Jyväskylän Ylistönrinteen kampuksella sijaitsee Luonnonvarakeskuksen (LUKE) sekä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) yksiköt, joiden henkilökunta on mukana laitoksen opetuksessa, ja jotka tarjoavat harjoittelupaikkoja ja opinnäytetyöaiheita ympäristö- ja vesistötieteiden alalla opiskeleville.   

JYUn bio- ja ympäristötieteiden laitoksen tutkimus jakaantuu kolmeen laajaan vahvuusalaan: luonnonvarojen kestävä käyttö, evoluutiotutkimus ja biologinen nanotiede. Monet tutkimusryhmät toimivat usealla painoalalla hyödyntäen erityisosaamistaan erilaisiin kysymyksiin. Tutkimustoiminnallemme on luonteenomaista ennakkoluuloton eri biologian ja ympäristötieteiden alojen yhdistäminen ja empiirisen tutkimuksen korostaminen. Laitoksen tutkimusta yhdistääkin kokeellinen lähestymistapa bio- ja ympäristötieteen kysymyksiin, jota täydennetään teoreettisella ja tilastollisella mallinnuksella. 

Ympäristö- ja vesistötieteiden tutkimus on osa bio- ja ympäristötieteiden resurssiviisauden vahvuusalaa ja JYUWisdom-verkostoa, jossa tutkitaan ihmisen toiminnan vaikutusta luontoon, luonnonvarojen kestävää käyttöä ja kehitetään keinoja vähentää ihmistoiminnan aiheuttamia haitallisia ympäristövaikutuksia. Tutkimus ulottuu molekyylitason ilmiöistä ekosysteemeihin ja yhteiskuntajärjestelmiin. Toiminta yhdistää maa- ja vesiekosysteemitutkimuksen sekä vesien ja valuma-alueiden luonnonvarojen suojelun ja käytön. Lue lisää tutkimuksesta täältä. 

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (LuK) antaa kelpoisuuden maisteriopintoihin. Opiskelijat opiskelevat maisterivaiheessa akvaattisia tieteitä tai ympäristötiedettä. Hyvin tiedoin suoritettu filosofian maisterin tutkinto antaa kelpoisuuden tieteellisiin jatko-opintoihin bio- ja ympäristötieteissä. Jatko-opinnot tähtäävät filosofian tohtorin tutkintoon ja on mahdollista tehdä joko Suomessa tai ulkomailla. JYUn bio- ja ympäristötieteiden tohtoriohjelmaan valitaan koulutettavat hakemusten perusteella. Tohtorin tutkintoon kuuluu 30 op:n laajuiset jatko-opinnot sekä väitöskirjatutkimus. Väitöskirjatutkimus tehdään pääsääntöisesti laitoksen tutkimusryhmissä. Jatkokoulutukseen voi hakeutua myös muihin koti- tai ulkomaisiin yliopistoihin tai tutkimuslaitoksiin. Lisää jatko-opinnoista.