Terveempi ja turvallisempi yhteiskunta tutkimuksen voimalla

Tiedekunnassa tehdään vahvaa ja monipuolista lääkeainetutkimusta, jossa yhdistyvät kemian, biologian ja nanotieteen osaaminen. Tutkimus kohdistuu sekä sairauksien mekanismien ymmärtämiseen että täysin uusien lääkkeiden ja hoitomuotojen kehittämiseen. Yhteistyö bio- ja ympäristötieteiden, kemian laitoksen ja Nanotiedekeskuksen välillä mahdollistaa laaja-alaisen näkökulman, joka ulottuu molekyylitason vuorovaikutuksista aina innovatiivisiin sovelluksiin saakka. Esimerkiksi herpesviruksia tutkitaan syöpähoitojen kehittämisessä, ja tutkimus tuottaa uutta tietoa siitä, miten virukset vuorovaikuttavat isäntäsolujen kanssa ja miten niitä voidaan hyödyntää syöpäsolujen tuhoamisessa.

Tutkijoiden huomio on myös kiinnittynyt ihmisten bakteerien aiheuttamiin tauteihin ja antibioottiresistenssiin. Faagiterapian avulla etsitään keinoja bakteeri-infektioiden hoitamiseen. Faagiterapiassa hyödynnetään faageja taudin hoitamisessa ja se tarjoaa vaihtoehtoisen hoitomuodon lääkkeiden rinnalle. Tutkimusta tehdään myös antibioottiresistenttien bakteeri-infektioiden torjuntaan.

Kemian laitoksella kehitetään uusia, tehokkaampia menetelmiä lääkkeiden vaikuttavien aineiden valmistamiseen. Lääkkeiden kehitys ja tuotanto perustuvat siihen, että yksinkertaisemmista lähtöainemolekyyleistä kootaan pala palalta monimutkaisempi lääkeainemolekyyli. 

Tiedekunnassa tehtävä tutkimus tarkastelee terveyttä kokonaisvaltaisena ilmiönä, jossa ihmisten, organismien ja ympäristön hyvinvointi kietoutuvat tiiviisti yhteen. Terveyttä ei ymmärretä ainoastaan yksilön ominaisuutena, vaan monitasoisena ja vuorovaikutteisena kokonaisuutena, jota muovaavat ekologiset, sosiaaliset ja biologiset tekijät.

Muuttuvat ekosysteemit vaikuttavat sekä tartuntatautien leviämiseen että ihmisten fyysiseen hyvinvointiin. Esimerkiksi viherympäristöjen ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen voivat heijastua sekä immuunijärjestelmän toimintaan että hyvinvointikokemuksiin. Samalla tutkitaan, kuinka kestävät ympäristöratkaisut voivat edistää terveyttä ja ehkäistä sairauksia.

Tutkimus ulottuu molekyylitason mekanismeista väestötason ilmiöihin, kattaen esimerkiksi mikrobiomin roolin terveydessä, ympäristöaltisteiden vaikutukset sekä yhteiskunnalliset toimintaympäristöt.

Keskeistä tutkimuksessa on myös ennaltaehkäisyn näkökulma. Terveyshaasteisiin voidaan vastata tehokkaimmin tunnistamalla niiden juurisyyt ja puuttumalla niihin kokonaisvaltaisesti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ympäristön tilaa parantamalla voidaan samanaikaisesti edistää ihmisten ja eläinten hyvinvointia sekä vähentää terveydenhuollon kuormitusta.

Yhteistyö eri tieteenalojen välillä sekä vuorovaikutus yhteiskunnan toimijoiden kanssa ovat keskeinen osa tutkimusta. Tavoitteena on tuottaa tietoa, joka tukee kestävää päätöksentekoa ja edistää siirtymää kohti järjestelmiä, joissa terveys ja ympäristön kantokyky vahvistavat toisiaan. 

Turvallisuusalan tutkimuksessa säteilyturvallisuus yhdistyy riskienhallintaan, toimintaympäristön analyysiin sekä kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen. Säteilyyn liittyvät uhkat voivat olla luonteeltaan äkillisiä, pitkäkestoisia tai ympäristöön vaikuttavia, ja siksi niiden arviointi edellyttää monitieteistä osaamista fysiikasta ympäristötieteisiin ja yhteiskunnallisiin turvallisuuskysymyksiin.

Tutkijat kehittävät menetelmiä, joilla voidaan tunnistaa säteilylähteitä, ennakoida riskejä ja vahvistaa varautumista sekä normaali- että poikkeustilanteissa. Samalla kehitetään uusia teknologioita, kuten entistä herkempiä mittalaitteita, materiaaliratkaisuja ja analyysimenetelmiä, jotka parantavat yhteiskunnan kykyä suojata sekä ihmisiä että ympäristöä.

Yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen (STUK) kanssa on suunniteltu uudenlainen kannettava monikäyttösäteilyilmaisin, joka havaitsee käytännössä kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja. Laitteesta voivat hyötyä mm. teollisuuden ja lääketieteen säteilynkäyttäjät, viranomaiset, ydinenergia-ala, ensivasteen toimijat sekä puolustusteollisuus.

Ympäristöturvallisuus yhdistyy riskienhallintaan, varautumiseen ja kriisinkestävyyteen. Tutkijat tarkastelevat esimerkiksi sitä, miten ilmaston ääri-ilmiöihin voidaan varautua, miten kemikaalien tai saasteiden leviämistä voidaan estää, ja miten ekosysteemien heikkenevä tila vaikuttaa pitkällä aikavälillä esimerkiksi ravintotuotantoon ja infrastruktuuriin. Samalla kehitetään teknologioita ja toimintamalleja, jotka vahvistavat yhteiskunnan kykyä reagoida nopeasti ja tehokkaasti ympäristöä uhkaaviin tilanteisiin.

Vesistöihin päätyvistä raskasmetalleista on tullut merkittävä ympäristöongelma, jonka vaikutukset näkyvät ympäristön lisäksi myös eliöissä ja lopulta myös ihmisissä. Esimerkiksi ampumaradan valumavesistä analysoitiin haitalliset ja jopa myrkylliset metallit kuten esimerkiksi kadmium, nikkeli, kupari, uraani ja lyijy. Kemian laitoksen kehittämät 3D-metallisieppariteknologia mahdollistaa paitsi raskasmetallien tehokkaan poistamisen ampumaradan valumavesistä, mutta sen avulla voidaan myös kierrättää metalleja, joista osa on myös teollisuudelle tarpeellisia. Koska kehitetyt siepparit ovat myös uudelleenkäytettäviä, mahdollistaa tämä tekniikka raskasmetallien talteenoton ja kierrätyksen kestävällä tavalla.