10.10.2020 Englannin osaaminen auttaa Suomeen kotoutumisessa, muttei takaa työpaikkaa (Iikkanen)
– Suomalaiset puhuvat englantia hyvin, ja he puhuvat sitä mielellään. Käytän englantia joka päivä, ja kaikkialla. Jopa ruokakaupassa voin kysyä neuvoa, ja ihmiset auttavat minua.
Näin kokemuksistaan kertoo tutkimusta varten haastateltu, Koreassa syntynyt Emily (nimi muutettu).
On totta, että englannin kielellä on helppo löytää tietoa ja selvittää asioita Suomeen muuton alkuvaiheessa. Tämä on kuitenkin vain yksi tapa tarkastella asiaa.
– Jos muuttopäätös Suomeen on pysyvä, ja toiveena on päästä osallistumaan yhteiskunnan toimintaan sekä työmarkkinoille, tarvitaan myös suomen kielen taitoa. Kielitaito ja aiempi ammatillinen osaaminen eivät kuitenkaan ole mikään tae työpaikasta, elleivät nämä taidot ole siirrettävissä suomalaisille työmarkkinoille, kertoo tohtorikoulutettava Päivi Iikkanen Jyväskylän yliopistosta.
Tutkimukseen niin ikään osallistuneella unkarilaisella Katherinalla on kokemusta tästä.
– En olisi alun perin halunnut ollenkaan muuttaa Suomeen. Mieheni oli kuitenkin töissä täällä, ja tiesin, että lapset saavat Suomessa hyvän koulutuksen. Itse jouduin etsimään töitä aivan muilta aloilta kuin kulttuurialalta, jolla aiemmin työskentelin.
Vankasta kielitaidosta (unkari, englanti, saksa, espanja ja suomi) ja pitkästä työkokemuksesta ei ollut Katherinalle juurikaan hyötyä työnhaussa. Hän perusti kuitenkin miehensä kanssa yrityksen, jonka kautta hän on päässyt toteuttamaan itseään ammatillisesti. Hän on myös opiskellut yrittäjyyttä ammattikorkeakoulussa.
– Tällaisia ”menestystarinoita” kuulee harvemmin. Kotivanhempia pidetään usein haasteellisena siirtolaisryhmänä, sillä heidän kotoutumisensa saattaa viivästyä lastenhoitovelvoitteiden vuoksi, Iikkanen kertoo.
Aihepiirin aiempi tutkimus on pääsääntöisesti kohdistunut pakolaisina maahan tulleisiin ihmisiin. Iikkasen tutkimukseen osallistuneet kotivanhemmat (seitsemän naista ja yksi mies) puolestaan olivat ns. vapaaehtoisia muuttajia, eli he olivat muuttaneet Suomeen joko opiskelemaan, töihin tai puolisonsa mukana. He olivat myös melko korkeasti koulutettuja.
Tutkimusta varten haastateltiin kahdeksaa siirtolaistaustaista pienten lasten vanhempaa sekä kahta neuvolan osastonhoitajaa ja viittä terveydenhoitajaa. Kotivanhemmat löytyivät monikulttuurisen perhekahvilan kautta, jonka toimintaan Iikkanen osallistui oman lapsensa kanssa.
– Jaettu vanhemmuuden kokemus sai osallistujat luottamaan minuun. Haastatteluissa puhuttiinkin paljon lapsiin liittyvistä asioista, Iikkanen kertoo. – Oli hienoa kuulla ihmisten tarinoita. Hämmästyin siitä, miten henkilökohtaisiakin asioita osallistujat uskalsivat minulle kertoa. Heillä oli valtavan suuri tarve tulla kuulluiksi.
– Neuvolan terveydenhoitajien haastattelujen kautta tutkimukseen saatiin myös laajempaa yhteiskunnallista näkökulmaa. Tulokset osoittivat, että ns. syntyperäisen kielenpuhujan malli on edelleen melko vahva. Tällä tarkoitetaan sitä, että puhujan englannin kielen taitoa verrataan sitä äidinkielenään puhuvien kielitaitoon. Suomalaiseen korvaan vieraalta kuulostava korostus johtaa helposti yleistyksiin puhujan syntyperästä tai koulutustaustasta.
Väitöstilaisuuden tiedot
FM Päivi Iikkasen englannin kielen väitöskirjan "The Role of Language in Integration: A Longitudinal Study of Migrant Parents’ Trajectories" tarkastustilaisuus järjestetään 10.10. klo 12 Seminaarinmäen salissa S212 sekä verkossa. Vastaväittäjänä yliopistonlehtori, FT Tiina Räisänen (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Anne Pitkänen-Huhta (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Yleisö voi seurata tilaisuutta verkosta, osoite on https://r.jyu.fi/dissertation-iikkanen-101020. Kustoksen puhelinnumero, johon yleisö voi tilaisuuden lopussa esittää mahdolliset kysymyksensä, on 050 4285 276.
Väitöskirja on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa.
