11.10.2019: Elämälähtöisellä suunnittelumallilla vastataan tulevaisuuden työelämän tarpeisiin (Kallioniemi)
FM Marja Kallioniemi kuvaa väitöstyössään kognitiotieteellisen suunnitteluprosessin, jonka lopputuloksena oleva suunnittelumalli kohdistuu teknologiatuetun yhteisöllisen opetuksen organisointiin. Kallioniemi esittelee tutkimuksessaan kriittisimmät reunaehdot elämälähtöisen suunnittelumallin soveltamisen ja käyttöönottamisen onnistumiselle.
– Kun suunnitellaan sitä, miten opetus toteutetaan, tulee suunnittelun pohjautua ymmärrykseen ryhmän jäsenten maailmankuvasta, odotuksista ja tavoitteista, Kallioniemi kertoo.
Tutkimuksen inspiraationa tarve muutokselle
Kallioniemen tutkimuksen ja kehittämistyön taustalla vaikutti havaittu muutostarve.
– Opetuksen menetelmien tulee tukea opiskelijoiden valmiuksia tulevaisuuden työelämän haasteisiin. Myös osaamisvaatimukset ovat muuttuneet, Kallioniemi kertoo.
Kallioniemen mukaan tietoyhteiskunnan hajautetun työn suurimmat haasteet liittyvät yksilötyön ja yhteistyön kytkemiseen sekä yhteistyössä tarvittavaan vuorovaikutukseen ja viestintään. Suurin osa työstä tehdään yhteistyössä muiden kanssa.
– Koska työnteko on nykypäivänä hajautettua, on teknologia keskeisessä roolissa yhteistyön mahdollistajana. Työtehtävät myös muuttuvat jatkuvasti, joten opiskelijoilta ja työntekijöitä edellytetään monimutkaisten ongelmien ratkaisua, mielen liikkuvuutta, joustavuutta, ongelmanratkaisutaitoja ja oppimaan oppimista. Nämä kaikki tulisi ottaa huomioon opetuksen suunnittelussa, väittelijä taustoittaa.
Avain onnistumiseen löytyy opiskelijoiden hyvinvoinnista
Tulokset osoittavat opiskelijan hyvinvoinnin olevan avainasemassa teknologiatuetun, ongelmalähtöisen oppimisen onnistumisessa. Kallioniemen tutkimuksessa hyvinvointiin vaikuttivat muun muassa luottamus teknologiseen toimintaympäristöön sekä teknologian hallinta, yhteisöllinen toimiminen ympäristössä ja tasapainoinen kokemus haasteellisuudesta ja omasta kyvykkyydestä.
– Opettajan on myös kyettävä säätelemään opetustilanteen ilmapiiriä. Prosessi, joka alkaa toimia ihmiselle ihmiseltä -tasolla, saa aikaan tunteiden vapautumisen. Henkilökohtainen motivaatio ja emotionaaliset ulottuvuudet, kuten innostuneisuus, kiehtovuus, vireystila ja mielihyvä vaikuttivat positiivisen tunnekokemuksen syntyyn ja lisäisivät aktiivisuutta ja keskittymistä tehtäviin, Kallioniemi summaa.
Tutkimuksessa pilotoitua mallia sovelletaan Kankaanpään opistossa 2018 uudistuneiden tutkinnonperusteiden toteutuksessa.
FM Marja Kallioniemen kognitiotieteen väitöskirjan ”Organising collaborative technology-supported teaching” tarkastustilaisuus järjestään perjantaina 11.10.2019 klo 12 Jyväskylän yliopiston vanhassa juhlasalissa S212. Vastaväittäjinä toimivat professori Kirsti Lonka (Helsingin yliopisto) sekä dosentti Laura Hirsto (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Pertti Saariluoma (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.
Lisätietoja:
Marja Kallioniemi, marja.kallioniemi@kopiso.fi, +35844 7729 249
Tiedottaja Kirke Hassinen, viestinta@jyu.fi, +358 40 024 7458
FM Marja Kallioniemi on suorittanut filosofian maisterin tutkintonsa Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan tietotekniikan laitoksella 2003. Kallioniemi on toiminut Kankaanpään opiston rehtorina vuodesta 2010 alkaen. Ennen rehtoriuuttaan hän työskenteli Tampereen ammattikorkeakoulussa.
Väitöskirja on julkaistu sarjassa JYU Dissertations nimerolla 124. ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39- 7840-2 (PDF). Teos on luettavissa verkossa JYX-arkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7840-2
