11.6.2021 Valtaa oppilaille, ja mitä siitä seurasi? (Kristiansson) VERKKOVÄLITTEINEN

Opetussuunnitelmissa on jo vuosikymmenien ajan korostettu oppilaiden aktiivisempaa roolia peruskoulussa. Tutkimusten mukaan tämä ei ole iskostunut käytäntöön erityisen hyvin. Yleensä opettajat yhä johtavat luokan toimintaa.
Jesper Kristiansson
Julkaistu
11.6.2021

FM Jesper Kristiansson antoi väitöstutkimuksessaan oppilailleen vallan päättää toimintatavat ja aiheet yläkoulun historian tunneilla. Koulun opetussuunnitelma ja säännöt asettivat tietyt rajat, mutta muuten he saivat valita itse.

Väittelijä tutki neljää opetusryhmää yläkoulun historian tunneilla. Oppilaiden vallan lisääminen on pitkä prosessi, koska peruskoulussa opettaja yleensä päättää, mitä tunnilla tehdään. Tutkimuksessa oppilaat saivat asteittain lisää valtaa. He löysivät parhaan auktoriteetin itsestään eivätkä nojautuneet oppimisessaan opettajaan – eli oppilaat valtaistuivat.

Kun oppilaat saivat päättää, he opiskelivat pääsääntöisesti tietokoneiden avulla. He keksivät opiskeltavia aiheita muun muassa opetussuunnitelman, omien mieltymystensä ja internet-videoiden avulla. Eniten kiinnostivat maailmansodat ja Suomen historia. Yleisin työtapa oli tutkielman tekeminen, mutta usein oppilaat pyrkivät pelillistämään ja toiminnallistamaan oppimistaan luomalla lautapelejä, tietovisoja sekä roolipelejä.

– Oppilaat olivat aktiivisia, motivoituneita ja innoissaan, kun saivat itse päättää, Kristiansson kertoo.

Historian oppiaineelle asetettuja tavoitteita oppilaat eivät oppineet erityisen hyvin. Historian tulkinnallisuuden ja jatkuvuuden ymmärtämisessä oli puutteita. Näiden tavoitteiden parempi saavuttaminen edellyttänee enemmän ohjausta. Tutkimuksessa ohjaus toteutui lähinnä palautteen avulla. Opettajan tehtävänä oli oppimisen arvioinnin lisäksi kannustaa oppilaita ja todentaa, että he opiskelivat.

Vaikka oppiainekohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa oli puutteita, niin opetussuunnitelman yleiset tavoitteet demokratiakasvatuksen, ajattelemaan oppimisen ja oppilaan aktiivisuuden saralla saavutettiin hyvin. Tutkimus osoitti, että peruskoulussa on mahdollista järjestää opetus niin, että se tukee demokratiakasvatusta ja oppiainekohtaiset oppimistavoitteet toteutuvat.

– Opettajan ei tarvitse olla luokkahuoneen yksinvaltias, vaan hän voi olla kumppani, joka tukee oppilaiden matkaa kohti aikuisuutta ja osallistuvaa kansalaisuutta, Kristiansson kuvailee.

FM Jesper Kristianssonin yleisen historian väitöskirjan ”Aika paljon sai tehdä, kunhan se liittyi siihen historiaan ja opetussuunnitelmaan”. Oppilaiden valtaistuminen yläkoulun historian tunneilla tarkastustilaisuus pidetään Jyväskylän yliopiston salissa 11.6.2021 alkaen klo 12. Vastaväittäjänä toimii KT, FM Tuukka Tomperi ja kustoksena yliopistotutkija, dosentti Simo Mikkonen.

Linkki väitöstilaisuuteen: https://r.jyu.fi/dissertation-kristiansson-110621

Kustoksen puhelinnumero, johon yleisö voi tilaisuuden lopussa esittää mahdolliset kysymyksensä on +358408093949

Väitöskirja on luettavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8680-3

Taustatietoja:

Jesper Kristiansson kirjoitti ylioppilaaksi Saarijärven lukiosta vuonna 2005 ja valmistui kone- ja tuotantotekniikan insinööriksi Jyväskylän ammattikorkeakoulusta 2011. Sen jälkeen Kristiansson alkoi opiskella historian aineenopettajaksi Jyväskylän yliopistossa ja valmistui maisteriksi vuonna 2015. Seuraavana vuonna hän aloitti opettajan työn ohessa väitöstutkimuksensa tekemisen. Tällä hetkellä Kristiansson työskentelee historian ja yhteiskuntaopin aineenopettajana

Lisätietoja:

Jesper Kristiansson, 0400 418199, jesper.v.e.kristiansson@student.jyu.fi

Viestinnän asiantuntija Anitta Kananen, 040 846 1395, anitta.kananen@jyu.fi