11.9.2020 Suomalaiset ovat kiinnostuneita lähivesiensä tilasta (Sarvilinna)
Työ perustuu Helsingin Longinojalla toteutettuun kaupunkipuron kunnostushankkeeseen ja kolmeen ehdollisen arvottamisen menetelmällä (contingent valuation, CV) tehtyyn maksuhalukkuustutkimukseen, jotka toteutettiin kyselytutkimuksina vuosina 2010-2014 eri puolilla Suomea: Helsingissä, Oulun kaupungissa Kalimenjoen valuma-alueella ja Koillismaalla Taivalkosken, Pudasjärven ja Kuusamon kuntien alueella.
Tutkimuksessa havaittiin, että suomalaiset ovat kiinnostuneita lähivesiensä tilasta. Vastaajat kokivat tärkeiksi vesiin liittyvät ei-käyttöarvot, kuten vesistön olemassaoloarvon, alapuolisten vesistöjen vedenlaadun, luonnon monimuotoisuuden ja maisemalliset arvot. Vastaajat olivat myös halukkaita osallistumaan lähivesiensä kunnostamiseen joko rahallisesti tai tekemällä talkootyötä.
Osallistumishalukkuus oli suurinta Koillismaalla ja pienintä Kalimenjoella Oulun lähellä
Tutkimuksessa nousivat esiin myös eri alueiden väliset erot osallistumishalukkuudessa. Osallistumishalukkuus oli suurinta maaseutuvaltaisella Koillismaalla ja pienintä Oulun lähellä Kalimenjoen valuma-alueella. Helsinkiläiset olivat halukkaita lahjoittamaan rahaa lähipurojensa kunnostukseen, mutta he eivät olleet kiinnostuneita talkootyöstä. Tutkimuksesta kävi myös ilmi, että mitä enemmän ihmiset tiesivät vesiin liittyvistä ongelmista ja mahdollisuuksista niiden korjaamiseen, sitä halukkaampia he olivat myös toimimaan vesistöjen hyväksi.
Kansalaisten osallistamisella lähivesiensä kunnostamiseen voidaan saavuttaa monia hyötyjä. Asukkaiden osallistuminen ennallistamishankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen lisää hankkeiden hyväksyntää ja vesien tilan ja vesistöjen kunnostuksen kokemista tärkeäksi. Elinympäristöjen kunnostushankkeita voisi myös olla helpompi toteuttaa, jos paikalliset asukkaat ja muut hyödynsaajat osallistuisivat nykyistä aktiivisemmin hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen. Tämä voisi lisätä vesistöjen kunnostushankkeiden määrää ja parantaa vesistöjen tilaa Suomessa. Kunnostukseen osoitettuja varoja olisi tällöin mahdollista kohdentaa esimerkiksi harvaan asutuille alueille, joiden vesistöissä on merkittäviä luontoarvoja, mutta mahdollisuuksia tai halukkuutta osallistumiseen on vähän.
Tutkimus on julkaistu JYU Dissertations väitöstutkimusten sarjassa, numero 259, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä, 2020. ISBN 978-951-39-8246-1 (PDF), URN:ISBN:978-951-39-8246-1 ja ISSN 2489-9003
Linkki Julkaisuun: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/71383
Lisätietoja:
Auri Sarvilinna, auri.sarvilinna@gmail.com
FM Auri Sarvilinnan ekologian ja evoluutiobiologian väitöskirjan "Saving our streams – public willingness to participate in stream restoration in Finland" tarkastustilaisuus on 11. syyskuuta alkaen kello 12:00. Vastaväittäjänä on dosentti Kari-Matti Vuori Suomen ympäristökeskuksesta ja kustoksena on professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta. Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Yleisö voi seurata väitöstilaisuutta verkkovälitteisesti: http://video.helsinki.fi/unitube/live-stream.html?room=l6
Kustoksen puhelinnumero, johon yleisö voi tilaisuuden lopussa soittaa mahdolliset yleisökysymykset, on .
