12.9.2020: Tunteilla on merkitystä suomen kielen oppimisessa (Scotson)

Suomen kielen oppiminen edellyttää kielen käyttämistä vuorovaikutuksessa. Opeteltavan kielen käyttämiseen liittyy kuitenkin tunteita ja käsityksiä, jotka saattavat rajoittaa puhumista suomeksi.
Mia Scotson
Julkaistu
12.9.2020

FM Mia Scotson tutki väitöskirjassaan korkeakoulutettuna Suomeen saapuneiden henkilöiden suomen kielen käyttämistä kotoutumiskoulutuksen lopussa ja vuosi koulutuksen jälkeen pääkaupunkiseudulla. Tulokset osoittavat, että kielenkäyttäjän tunteilla ja käsityksillä on keskeinen merkitys suomen kielen käyttämiselle.

Eniten tunteita aiheuttivat suulliset kielenkäyttötilanteet luokan ulkopuolella.

– Vuorovaikutustilanteissa ilmenevät negatiiviset tunteet rajoittivat usein suomen kielen puhumista. Esimerkiksi puhumisen pelko ja hermostuneisuus saivat suomea opettelevan henkilön turvautumaan englantiin vuorovaikutustilanteissa, Scotson toteaa.

Tutkimuksen perusteella kielenkäyttämiseen liittyvät tunteet kietoutuivat yhteen erilaisten käsitysten kanssa.

– Esimerkiksi virheiden pelon taustalla näyttäytyi formaali kieli- ja oppimiskäsitys, jossa virheitä ei nähdä luonnollisena osana oppimista, vaan henkilökohtaisena epäonnistumisena. Negatiiviset tunteet ja käsitykset oman kielitaidon riittämättömyydestä sekä itseluottamuksen puute saivat osallistujat välttelemään suomeksi puhumista ja käyttämään englantia. Lisäksi taipumus perfektionismiin, muiden mielipiteistä murehtiminen ja itsensä tunteminen tyhmäksi rajoittivat suomen kielen käyttämistä, Scotson selittää.

Tunteet ovat monin tavoin riippuvaisia sosiaalisesta ympäristöstä, esimerkiksi puhekumppanin suhtautumisesta ja käyttäytymisestä. Kielteisiä tunteita aiheuttivat tilanteet, joissa Suomeen muuttanut halusi harjoitella suomea, mutta puhekumppani vaihtoi kielen englanniksi.

– Hyvin tyypillisiä olivat kokemukset, joissa kielenoppija kertoi aloittaneensa keskustelun suomeksi, mutta puhekumppani vastasi englanniksi. Vaikka tarkoitus olisi ystävällisesti helpottaa vuorovaikutusta, englanniksi vastaaminen saattoi synnyttää kieltä opettelevassa kielteisiä tunteita ja vaikuttaa negatiivisesti käsitykseen omasta kielitaidosta, Scotson kertoo.

Kielenkäyttäjän tunteet ja käsitykset ovat yhteydessä aiempiin kokemuksiin.

– Epäonnistuneet kokemukset suomen kielen käyttämisestä voivat johtaa siihen, ettei tulevissa kohtaamisissa edes yritä puhua suomeksi, Scotson mainitsee.

Toisaalta onnistuneet kielenkäyttökokemukset ja niihin liittyvät positiiviset tunteet, kuten ylpeys, vaikuttivat myönteisesti itsetuntoon ja kannustivat käyttämään suomea myös tulevissa vuorovaikutustilanteissa. Scotson painottaakin, että suomen kieltä opettelevat tarvitsevat muiden kielenpuhujien tukea oppiakseen kieltä.

– Ystävällisyys, kärsivällisyys, puheen hidastaminen ja sanotun toistaminen sekä kannustava palaute edistävät kielenoppimista vuorovaikutuksessa. Koska sosiaalisella ympäristöllä on keskeinen merkitys kielenoppimisessa, on syytä miettiä, miten jokainen meistä suomalaisista voi osaltaan tukea maahan muuttaneen suomen kielen oppimista, väittelijä lisää.

Tulosten perusteella kielenkäyttötilanteessa koettujen tunteiden ja käsitysten tietoinen reflektointi voi edistää kielenoppimisprosessia.

– Tunteiden ja käsitysten merkitys kielenoppimisessa tulisi huomioida kielenopetuksessa sekä kieltenopettajien koulutuksessa, Scotson summaa.

Filosofian maisteri Mia Scotsonin soveltavan kielitieteen väitöskirjan "Korkeakoulutetut kotoutujat suomen kielen käyttäjinä: Toimijuus, tunteet ja käsitykset" tarkastustilaisuus pidetään 12.9. klo 12–15 salissa H320. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Johanna Vaattovaara (Tampereen yliopisto) ja kustoksena yliopistotutkija Heidi Vaarala (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Yleisö voi seurata väitöstä etänä Zoomissa, linkki https://r.jyu.fi/dissertation-scotson-120920. Yleisö voi esittää tilaisuuden lopussa mahdolliset kysymyksensä kustoksen puhelinnumeroon +358408053172.

Julkaisun tiedot:

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 271, Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8259-1 Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8259-1 (PDF).

Taustatietoa:

Mia Scotson kirjoitti ylioppilaaksi Tornion yhteislyseon lukiosta vuonna 1996. Filosofian maisteriksi ja äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi hän valmistui Oulun yliopistosta vuonna 2001. Scotson on työskennellyt suomi toisena kielenä -lehtorina Eiran aikuislukiossa Helsingissä vuodesta 2005 lähtien.

Lisätietoja:
Mia Scotson, 0405746147,
mia.scotson@gmail.com

Viestinnän asiantuntija Anitta Kananen, 040 846 1395, anitta.kananen@jyu.fi