16.4.2021: Paikallisyhteisöt mukaan kulttuuriperinnön suojeluun (Wirilander)

Kyseessä on ensimmäinen Suomessa tehty tutkimus, jossa tarkastellaan kulttuuriperintöonnettomuuksia sekä niiden pelastus- ja jälkihoitotyötä kohteiden säilyttämisen ja vaurioitumisen ehkäisemisen näkökulmasta. Wirilander tarkastelee työssään 19:sta onnettomuutta, jotka tapahtuivat vuosien 1990 ja 2010 välisenä aikana.

Tutkimusaineiston pohjalta voi päätellä, että kulttuuriperinnön tietoinen tuhoaminen joko ilkivaltaisesti tai tuhopolttamalla muodostaa selvän uhan suomalaiselle kulttuuriperinnölle. Tämä tulisi ottaa huomioon kohteiden pelastussuunnittelussa ja omatoimisessa varautumisessa.

Kulttuuriperintökohteiden pelastussuunnitelmien sekä taloudellisten resurssien puuttuminen onnettomuustilanteessa aiheuttivat tehottomuutta pelastus- ja jälkihoitotöissä. Tämä saattoi johtaa etenkin vesivahinkotapauksissa merkittäviin vaurioihin. Kulttuuriset arvot vaikuttivat onnettomuuksien pelastus- ja jälkihoitotyön taloudelliseen resurssointiin.

Kulttuuriperintökasvatus voi tarjota keinoja onnettomuuksien ennalta ehkäisemiseen. Näitä kasvatuksellisia menetelmiä voivat olla joko yleistä tietoisuutta lisäävät tiedotuskampanjat tai projektit, joissa paikallisyhteisöjen eri ikäryhmät, etenkin lapset ja nuoret osallistetaan huolehtimaan oman asuinalueensa kulttuuriperinnöstä. Paikallisyhteisöjä osallistavat kulttuuriperintöprojektit voivat lisätä kulttuuriperintökohteiden yleistä turvallisuutta, jos paikallisyhteisöille annetaan selkeä rooli kohteiden henkisessä omistajuudessa.

Tutkimus antaa perustietoa siitä, miten kulttuuriperintö vaurioituu onnettomuustilanteissa ja onnettomuuksien jälkeen. Menetelmät, joita valitaan pelastus- ja jälkihoitotöihin voivat joko estää tai edesauttaa kulttuuriperinnön vaurioitumista. Etukäteen suunnitellut toimintamallit sekä käytettävissä olevat materiaali- ja henkilöstöresurssit luovat edellytykset onnettomuuksien jälkihoitotyössä onnistumiseen, jolloin esineistön ja rakennusten vauriot saatiin pysymään vähäisinä.

Aikaisempi tutkimus on keskittynyt tarkastelemaan kulttuuriperinnön tietoista tuhoamista ilkivaltaisesti ja tuhopolttamalla lähinnä aseellisten konfliktien ja terrori-iskujen näkökulmasta. Wirilanderin väitöstutkimus tarkastelee kulttuuriperinnön tietoista tuhoamista demokraattisessa rauhanajan yhteiskunnassa, jossa yksi henkilö tai pieni ryhmä ihmisiä päättää vaurioittaa tai tuhota oman elinympäristönsä kulttuuriperintöä.

Suomessa kulttuuriperinnön konservoinnissa ei tavallisesti ole käytetty paikallisyhteisöjä osallistavia prosesseja. Kansainvälisesti paikallisyhteisöjä osallistavia konservointiprosesseja on käytetty pitkäkestoisempien konservointitulosten aikaansaamisessa. Paikallisyhteisöjä osallistavia konservointiprosesseja olisi mahdollista käyttää enemmän myös Suomessa ilkivaltaisesti tuhottujen kulttuuriperintökohteiden ylläpidossa. Tämä voisi vähentää kohteiden tietoisen tuhoamisen riskiä tulevaisuudessa.

Tutkimus on julkaistu Jyväskylän yliopiston väitöstutkimusten JYU Dissertations -sarjassa, numero 364, Jyväskylä, 2021. ISSN 2489-9003; 364, ISBN 978-951-39-8567-7 (PDF)
Linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8567-7

FM Heidi Wirilanderin taidehistorian väitöskirjan "The preservation of cultural heritage from emergency planning through to heritage recovery processes" tarkastustilaisuus on perjantaina 16.4.2021 alkaen kello 12:00. Vastaväittäjänä toimii ylijohtaja, FT Elina Anttila Suomen kansallismuseosta ja kustoksena professori emerita Annika Waenerberg Jyväskylän yliopistosta. Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Yleisö voi seurata väitöstilaisuutta verkkovälitteisesti.
Linkki Moniviestimen suoraan lähetykseen: https://r.jyu.fi/dissertation-wirilander-160421

Kustoksen puhelinnumero, johon yleisö voi tilaisuuden lopussa esittää mahdolliset kysymyksensä on 050-5772416.

Taustatietoja

Heidi Wirilander (s. 1973 Helsingissä) on kirjoittanut ylioppilaaksi Ressun lukiosta keväällä 1992. Hän on suorittanut tekstiilikonservoinnin ammattikorkeakoulututkinnon vuonna 2004 ja konservoinnin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon vuonna 2008. Heidi Wirilander on toiminut konservointialan yrittäjänä vuodesta 2006 alkaen.

Filosofian maisteriksi pääaineenaan museologia Wirilander valmistui keväällä 2010. Syksyllä 2010 hän aloitti tohtoriopinnot ja väitöstutkimuksen teon Jyväskylän yliopiston musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella.

Lisätietoja

Heidi Wirilander, heidi.s.i.wirilander@student.jyu.fi

Viestinnän asiantuntija Anitta Kananen, anitta.kananen@jyu.fi, 040 846 1395