17.6.2023 Hyviä uutisia: koululiikunta ja Move!-mittaukset koetaan positiivisesti ja koululaisten kuntoa voidaan kohentaa pienillä muutoksilla (Huhtiniemi)

Valtakunnalliset Move!-mittaukset tuottavat opettajalle tärkeää tietoa oppilaiden fyysisestä kunnosta ja motorista taidoista. Tuore Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehty tutkimus osoittaa, että mittaustilanteet voivat toimia positiivisena kokemuksena oppilaille. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että oppilaiden toimintakyvyn kehittäminen on kouluympäristössä mahdollista kohtalaisen pienillä panostuksilla.

LitM Mikko Huhtiniemi tarkasteli liikuntapedagogiikan väitöskirjassaan viides- ja kahdeksasluokkalaisten oppilaiden motivaatio- ja tunnekokemuksia koululiikunnassa ja erityisesti siihen sisältyvissä Move!-mittaustilanteissa. Lisäksi hän tutki koulussa toteutettua ohjattua interventio-ohjelmaa, jonka tavoitteena oli kehittää oppilaiden fyysistä toimintakykyä.

Oppilaat kokevat koululiikunnan ja Move!-mittaustunnit pääosin positiivisesti

Huhtiniemen väitöskirjan tulokset osoittivat, että oppilaiden psykologisten perustarpeiden tyydyttyminen ja sisäinen motivaatio olivat yhteydessä viihtymiseen koululiikunnassa. Sekä viides- että kahdeksasluokkalaisten oppilaiden arviot viihtymisestä koulun liikuntatunneilla olivat korkeita.

- Oppilaiden autonomian, pätevyyden ja yhteenkuuluvuuden tarpeiden tukeminen näyttäisi olevan keskeistä positiivisten koululiikuntakokemusten tukemisessa, Huhtiniemi selventää.

Kun verrattiin Move!-mittaustilanteiden ja koululiikunnan yleisesti tuottamia kokemuksia, huomattiin, ettei oppilailla ollut erityisiä negatiivisia odotuksia Move!-mittauksia sisältäneistä tunneista tai lisääntynyttä pelkoa huonosta suoriutumisesta mittaustilanteissa. Huolestuneisuuden kokemukset olivat samalla tasolla Move!-mittaustunneilla ja yleisesti koululiikunnassa. Toisaalta esiin nousi, että oppilaat kokivat hieman korkeampaa somaattista ahdistuneisuutta ja alhaisempaa viihtymistä Move!-tunneilla verrattuna yleiseen koululiikuntaan.

Opettajan osaaminen keskeistä oppilaiden myönteisille mittauskokemuksille

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että tehtäväsuuntautunut motivaatioilmasto eli positiivinen yrittämiseen ja oppimiseen kannustava ilmapiiri sekä koettu fyysinen pätevyys olivat suoraan yhteydessä viihtymiseen, riippumatta mittausten sisällöistä tai oppilaiden mittaustuloksista. Lisäksi oppilaiden kokema kilpailusuuntautunut motivaatioilmasto, jossa korostuu vertailu muihin oppilaisiin, oli yhteydessä korkeampaan ahdistuneisuuteen.

- Tutkimus korostaa opettajan pedagogisen osaamisen merkitystä. Koulun kuntotestitunneista, kuten mistä tahansa liikuntatunneista, voi luoda positiivisen ja motivoivan oppimiskokemuksen korostamalla oppimista, yrittämistä, yhteistyötä ja itsevertailua sekä vahvistamalla oppilaiden pätevyyden kokemuksia, Huhtiniemi kertoo.

Fyysistä toimintakykyä voidaan kehittää koulupäivän aikana pienillä toimenpiteillä

Väitöskirjassa toteutettiin viiden kuukauden mittainen helposti toteutettava, kustannustehokas interventio-ohjelma, jonka tavoitteena oli kehittää viidesluokkalaisten oppilaiden fyysistä toimintakykyä. Tulokset osoittivat, että ohjatulla interventio-ohjelmalla voitiin kehittää oppilaiden motorisia taitoja sekä fyysistä kuntoa.

- Intervention toteutuksessa hyödynnettiin koulun olemassa olevia rakenteita ja toimintamalleja, jolloin toiminta tavoitti tehokkaasti kaikki oppilaat, Huhtiniemi kertoo.

Interventiossa toimintakyvyn eri osa-alueita kehittäviä tehtäviä lisättiin oppilaiden viikoittaiseen liikuntatuntiin ja pitkään välituntiin noin 20 minuutin mittaisilla toimintajaksoilla sekä luokkahuonetyöskentelyyn päivittäisillä noin viiden minuutin mittaisilla lyhyillä taukojumpilla.

- Fyysisen kunnon ja motoristen taitojen kehittäminen kouluympäristössä on mahdollista kohtalaisen pienillä panostuksilla. Ohjatun toiminnan ansiosta oli myös mahdollista huomioida oppilaiden erilaiset taito- ja kuntotasot sekä varmistaa riittävä intensiivisyys harjoittelussa.

Väitöskirjan tuloksia voidaan hyödyntää koululiikunnan opetussuunnitelmien ja fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Move!:n kehittämisessä sekä opettajien perus- ja täydennyskoulutuksissa. Lisäksi tulokset tarjoavat lisätietoa koulun kuntotestaukseen ja fyysisen toimintakyvyn kehittämiseen liittyvään kansainväliseen tutkimukseen.

Mikko Huhtiniemen liikuntapedagogiikan väitöskirja "Students’ Motivational and Affective Experiences in Physical Education and during School-Based Fitness Testing, and the Development of Motor Competence and Health-Related Fitness" tarkastetaan Jyväskylän yliopiston vanhassa juhlasalissa 17.6.2023 klo 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii professori Christian Herrmann (Zurich University of Teacher Education, Sveitsi) ja kustoksena apulaisprofessori Timo Jaakkola (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti. Väitöstilaisuutta voi seurata verkkovälitteisesti tästä linkistä: https://r.jyu.fi/dissertation-huhtiniemi-170623

Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Urheiluopistosäätiö, Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö sekä Jyväskylän yliopisto. Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations 664, Jyväskylä 2023, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-9658-1 (PDF) ja se on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9658-1

Mikko Huhtiniemi kirjoitti ylioppilaaksi Kouvolan Lyseon lukiosta vuonna 2004. Hän valmistui liikuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2011 pääaineenaan liikuntapedagogiikka. Vuosina 2011-2016 hän toimi projekti- ja asiantuntijatehtävissä erityisesti opettajien osaamisen kehittämisen parissa ja vuosina 2016-2020 väitöskirjatutkijana liikuntatieteellisessä tiedekunnassa Jyväskylän yliopistossa. Vuodesta 2020 lähtien hän on toiminut liikuntatieteellisessä tiedekunnassa kehittämispäällikkönä vastuualueenaan valtakunnallinen Move!-järjestelmä ja fyysisen toimintakyvyn edistäminen.

Lisätietoja:

Mikko Huhtiniemi, puh. 040 805 3945, mikko.huhtiniemi@jyu.fi