19.6.2021: Psykologin tutkimus hyödyttää psykoterapian suunnittelua (Stenius)

PsM Jaakko Stenius selvitti Jyväskylän yliopistossa tarkastettavassa väitöstyössään kolmen psykologisen arviointimenetelmän kykyä ennustaa lyhyiden ja pitkien, lähestymis- ja työskentelytavoiltaan erilaisten psykoterapioiden tuloksellisuutta sekä pitkän psykoterapian aikana tapahtuvaa yhteistyösuhteen kehitystä. Tulokset osoittivat, että erilaiset arviointimenetelmät voivat tarjota hyödyllistä ja mahdollisesti toisiaan täydentävää tietoa hoidonsuunnittelun tueksi.

Psykoterapian tuloksellisuutta koskevassa ennustetyössä tulokset osoittivat, että terapiassakävijät, joilla terapian alussa kuvautui enemmän psyykkisiä voimavaroja Rorschachin ns. musteläiskämenetelmässä, hyötyivät nopeammin lyhytterapiasta kuin pitkästä psykoterapiasta.

– On esitetty, että tämä menetelmä edellyttää esimerkiksi kykyä tehdä havaintoja ja kommunikoida omia kokemuksia toiselle ihmiselle tunteita herättävässä ja joskus stressaavassakin vuorovaikutustilanteessa, Stenius kertoo.

– Tulokset viittaavat siihen, että psykologiset voimavaratekijät, kuten valmiudet toimiviin sosiaalisiin suhteisiin, tunteiden säätelyyn ja ahdistuksensietoon ovat yhteydessä lyhytterapiasta nopeasti saatavaan hyötyyn.

Potilaan ja terapeutin yhteistyösuhteen kehittymistä voidaan ennustaa

Väitöstutkimuksessa kävi myös ilmi, että parempi suoriutuminen kognitiivista kykytasoa arvioivassa menetelmässä ennusti myönteisempää potilaan ja terapeutin välistä yhteistyösuhdetta pitkän psykoterapian aikana sekä potilaiden että terapeuttien arvioimana.

– Kognitiiviset valmiudet, kuten kyky sanallistaa omia kokemuksia, sekä valmiudet tarkastella asioiden välisiä yhteyksiä, näyttäytyivät erityisen merkityksellisinä terapian myöhemmissä vaiheissa. Terapiasuhde syveni tällöin, kun akuutteja hätää ja huolia oli ehkä jo ehditty ratkomaan, Stenius pohtii.

Parempaa yhteistyösuhdetta ennustivat myös terapiassakävijän toimivat keinot käsitellä ahdistusta. Näitä ovat esimerkiksi huumori vaikeassa tilanteessa – tai kuormittavien asioiden purkaminen esimerkiksi taiteen, urheilun tai muiden harrastusten avulla.

Lisäksi psykoterapian alussa ilmenneet syvemmän tason haavoittuvuustekijät, kuten vaikeus luottaa muihin ihmisiin tai haasteet tunteiden säätelyssä ennustivat hieman yllättäenkin myönteistä potilaiden kokemaa yhteistyösuhteen kehitystä pitkässä psykoterapiassa.

– Tämä tulos kertoo sitä, että pitkän terapian aikana voi muodostua hyvin tärkeä, läheinen ja luottamuksellinen suhde terapeuttiin silloin, kun esimerkiksi toistuvat vaikeat tai traumaattiset elämänkokemukset ovat tuottaneet kipua ja pettymyksiä sekä horjuttaneet jaksamista ja luottamusta muihin ihmisiin, Stenius toteaa.

Tutkimustiedon lisäksi tarvitaan monipuolisesti terapiavaihtoehtoja

Psykologisten soveltuvuustekijöiden merkityksestä erilaisten psykoterapioiden tuloksellisuuden kannalta on edelleen suhteellisen vähän tutkimustietoa. Aiemmin on havaittu, että haastatteluun perustuvalla arvioinnilla voidaan tunnistaa psykologisia vahvuuksia ja haavoittuvuustekijöitä, jotka ennustavat kykyä hyötyä lyhytpsykoterapiasta tai pitkän psykoterapian tarvetta.

Tutkimustiedon tarkentuminen eri menetelmien toisiaan täydentävistä hyödyistä voi tulevaisuudessa auttaa sopivan hoitomuodon valinnassa yhä useammalle terapiaan hakeutuvalle. Tämä edellyttää myös sitä, että saatavilla on riittävän monipuolisesti vaihtoehtoja sekä lyhyen että pitkäkestoisen psykoterapian osalta.

– Hoitolinjauksista ja hoidon tavoitteista keskusteltaessa on tärkeää huomioida apua hakevan henkilön omat toiveet ja odotukset, Stenius korostaa.

PsM Jaakko Steniuksen psykologian väitöskirjan "The Rorschach Ego Impairment Index (EII-2) as a predictor of psychotherapy outcome and alliance development" tarkastustilaisuus järjestetään lauantaina 19.6.2021 kello 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii FT, dosentti Tuula Ilonen (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Juha Holma (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi, ja sitä voi seurata verkkovälitteisesti osoitteessa https://r.jyu.fi/dissertation-stenius-190621.

Lisätietoja:

Jaakko Stenius, jaakko.stenius@niuva.fi

Viestinnän asiantuntija Kirke Hassinen, kirke.m.hassinen@jyu.fi, puh. 050 462 6920

Teos on julkaistu sarjassa JYU Dissertations numerona 378. Teos löytyy sähköisessä muodossa osoitteesta: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8633-9

Väitöstutkimus pohjautui kansainvälisesti tunnettuun ja monelta osin ainutlaatuiseen Helsingin Psykoterapiatutkimuksen seuranta-aineistoon, jossa on verrattu lyhyiden ja pitkien psykoterapioiden vaikuttavuutta sekä terapian vaikuttavuuteen yhteydessä olevia ennustetekijöitä. Tässä tutkimusprojektissa 326 masennuksesta ja ahdistuneisuushäiriöstä kärsivää aikuisikäistä henkilöä satunnaistettiin kolmeen erilaiseen terapiaan (lyhyeen ratkaisukeskeiseen ja psykodynaamiseen sekä pitkään psykodynaamiseen psykoterapiaan). Tutkimuspsykoterapioiden aikana eri hoitomuotojen vaikuttavuutta arvioitiin muun muassa kartoittamalla psykiatrisia oireita sekä työ- ja opiskelukykyä.

Jaakko Stenius työskentelee psykologina Niuvanniemen sairaalassa. Hän toimii myös psykoterapeuttina, työnohjaajana, tietokirjailijana sekä kouluttajana