20.12.2019: Vieraskielisellä opetuksella voi olla iso rooli oppilaiden elämänkulkujen rakentajana (Roiha)

Roiha haastatteli 26 aikuista, jotka olivat saaneet osin vieraskielistä opetusta (ns. CLIL-opetusta) samassa peruskoulussa 1990-luvulla.

– Vieraskielisellä opetuksella tarkoitetaan opetusta, jossa eri oppiaineita ja sisältöjä opetetaan osittain vieraalla kielellä, kuten haastateltujen tapauksessa englanniksi, Roiha taustoittaa.

Tutkimus osoitti englanninkielisen opetuksen olleen erittäin positiivinen kokemus lähes kaikille osallistujille. Osallistujat kertoivat oppineensa englannin kieltä luontaisesti vuorovaikutuksessa ja käyttämällä sitä välineenä sisällön oppimisessa. Lisäksi he kokivat vieraskielisen opetuksen muokanneen erityisesti heidän asenteitaan englantia kohtaan; kieleen suhtauduttiin erittäin positiivisesti.

Vieraskielisestä peruskouluopetuksesta apua korkeakouluopintoihin

Osallistujat kokivat opetuksen luoneen heille vahvan englannin kieliminän, jolla tarkoitetaan oppilaiden käsityksiä, tietoja ja toiveita itsestään kielenoppijana.

– Suurin osa haastatelluista painotti varhaisen vieraskielisen opetuksen merkityksellisyyttä. Vieraalla kielellä opetus oli alkanut jo ensimmäisellä luokalla ja muodostunut alusta asti luontevaksi tavaksi toimia sekä opiskella eri oppiaineita, Roiha kertoo.

Vieraskielisen opetuksen muodostama vahva englannin kieliminä oli hyödyttänyt osallistujia etenkin toisen asteen opinnoissa sekä korkeakouluopinnoissa. Osa koki kieliminän jopa määrittäneen heidän urapolkujaan ja rohkaisseen hakeutumaan ulkomaille töihin tai opiskelemaan. Yli puolet osallistujista kertoi myös käyttävänsä englantia työssään vähintään säännöllisesti. Monen osallistujan asenne muita vieraita kieliä kohtaan välittyi kuitenkin varsin erilaisena.

– Osallistujat kokivat yhteen kieleen keskittymisen vaikuttaneen negatiivisesti asenteeseen muita kieliä kohtaan ja jopa haitanneen niiden oppimista, Roiha selventää.

Pienimuotoisestakin vieraskielisestä opetuksesta hyötyä

Tutkimustulokset kannustavat kuntia lisäämään erityisesti varhaisen vieraskielisen opetuksen tarjontaa ja osaltaan tukevat myös nykyistä koulutuspoliittista linjausta panostaa varhaiseen kieltenopetukseen.

– Tutkimuksen tapauskoulussa vieraskielistä opetusta oli noin 25 prosenttia kaikesta opetuksesta. Tämä tieto kannustanee kuntia ja kouluja vieraskielisen opetuksen tarjonnan lisäämiseen, sillä koulutusmuodon pienimuotoinen toteuttaminen ei vaadi samanlaisia resursseja kuin laajamittaisempi vieraskielinen opetus.

– Tämän lisäksi tutkimus viittaa siihen, että erityisesti motivaation ja asenteiden näkökulmasta kieltenoppimista olisi hyödyllistä lähestyä kielen käytön ja kommunikoinnin kautta. Esimerkiksi eri oppiaineiden oppisisältöjä voitaisiin hyvin opiskella myös tavallisella englannin tunnilla, mikä olisi linjassa oppiainerajat ylittävää ja laaja-alaista oppimista painottavan opetussuunnitelman kanssa, Roiha pohtii.

Filosofian ja kasvatustieteen maisteri Anssi Roihan englannin kielen väitöskirjan " The role of CLIL education in individuals’ life courses: Retrospective narratives of pupils from a former CLIL class" tarkastustilaisuus pidetään 20.12.2019 klo 12.00 salissa S212. Vastaväittäjänä toimii professori Heini-Marja Pakula (Turun yliopisto) ja kustoksena yliopistonlehtori, FT Katja Mäntylä (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Lisätietoja:
Anssi Roiha, +358407468262, anssi.roiha@gmail.fi
Viestintäharjoittelija Marke Rissanen, 0408316228, marke.s.k.rissanen@jyu.fi

Anssi Roiha on kirjoittanut ylioppilaaksi Palokan lukiosta vuonna 2004. Hän valmistui vuonna 2012 filosofian ja kasvatustieteen maisteriksi Jyväskylän yliopistosta. Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahasto sekä Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitos. Tällä hetkellä Roiha työskentelee Utrechtin kansainvälisessä International Baccalaureate koulussa ja tammikuusta 2020 lähtien lehtorina Utrechtin ammattikorkeakoulussa opettajankoulutuslaitoksella.

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 148, Jyväskylä 2019, ISSN 2489-9003; 148. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7917-1 (PDF)