21.2.2020: Kaupunkien puolustuspuhe – ”Myös luonto voidaan kokea stressin lähteenä” (Besson)
Taidekasvatuksen väitöstutkimuksessaan Anu Besson tarkasteli ihmisten ympäristömieltymyksiä. Ympäristömieltymyksemme määrittävät kokemuksiamme mielipaikoista, jossa stressi liudentuu ja mieliala kohenee.
– Aiempi tutkimus on osoittanut, että viherympäristöissä virkistyy ja palautuu stressistä. Tutkimukseni aineistosta voi kuitenkin havaita, ettei luontoa aina koeta vetovoimaisempana tai elvyttävämpänä kuin kaupunkia, tiivistää Besson tutkimuksensa tuloksia.
Paikan kauneusarvot ja elvyttävä vaikutus riippuvatkin totuttua enemmän kokijan tekemismahdollisuuksista ja –mieltymyksistä kuin siitä, onko kyseessä kaupunki- vai luontomiljöö.
Luonto ja kaupunki eivät ole toistensa vastakohtia
Tutkimuksessa ihmisten ympäristömieltymyksiä tarkkailtiin sosiaalisesta mediasta, lifestyle-mediasta, alan tutkimuskirjallisuudesta ja kyselytutkimuksesta koostuvan aineiston avulla. Huomio kiinnitettiin erityisesti ulkosuomalaisten käsityksiin.
– Ylivoimaisesti suosituin ulkosuomalaisten mielipaikka oli suomalainen järvenranta metsässä. Lähes yhtä suosituiksi nousivat paikat avarilla näköaloilla, kuten esimerkiksi vuorenrinne tai merenranta. Toisaalta joka kymmenes vastaaja suosi elämää sykkiviä paikkoja, kuten vilkkaita ostoskatuja tai merenalaista maailmaa, Besson kuvaa.
Tutkimustulostensa valossa hän kyseenalaistaa sen, että rentoutuaksemme tai latautuaksemme tarvitsisimme ensisijaisesti luontoa. Hänen mukaansa viherympäristöillä on kiistämätön hyvinvointia tukeva merkitys, mutta kaupunkia ja luontoa ei tulisi tästä huolimatta asettaa vastakkain.
– Ne ovat arkemme limittyvät kehät, eivät ääripäät. Välillä kaupungit typistyvät alan tutkimuksessa moottoriteiksi ja parkkipaikoiksi, vaikka ne todellisuudessa ovat ihmiskontaktien, moniaistisuuden, symbolisten merkitysten ja muistojen tyyssijoja. Sen sijaan myös luonto voidaan kokea stressin lähteenä ja pelottavana, Besson muistuttaa.
– Mielipaikka ei myöskään ole fyysinen paikka, vaan niin sanottu ”tapahtumahorisontti”, jossa paikkaan yhdistyy tekeminen ja mielentila. Mielipaikka voi olla luminen metsä hiihtäjälle, keskustakahvila vilinän ystävälle tai koko taivas laskuvarjohyppääjälle.
Elvyttävä vai eheyttävä ympäristö?
Tähän saakka ympäristömieltymystutkimus on Bessonin mukaan keskittynyt rajattuun tulkintaan elvyttävyydestä. Elvyttävyys on ymmärretty stressinpoistona ja suorituskyvyn palauttamisena, jotta voisimme paremmin, mutta toisaalta olisimme myös tuotteliaampia yhteiskunnan jäseniä. Vähälle huomiolle on jäänyt se, että hankalat tai epämiellyttävätkin tuntemukset voivat olla olennaisia elpymiselle, jos se ymmärretään laajemmin eheytymisenä ja kokonaiseksi tulemisena.
– Vaikeiden muistojen, rumuuden ja surun paikkoja ei ole tähän mennessä juuri tutkittu elvyttävyyden tai esteettisyyden näkökulmista, Besson pohtii.
Kokonaisuudessaan väitöstutkimus auttaa ymmärtämään hieman paremmin sitä, millaisissa ympäristöissä ihmiset viihtyvät.
– Moni hakeutuu mieluiten tuttuun ja turvalliseen luontoon, kuten bulevardipuistoon, satamaan tai uimarannalle. Tätä tietoa voidaan käyttää kaupunkisuunnittelussa miellyttävämpien alueiden rakentamisessa.
FM Anu Bessonin taidekasvatuksen väitöskirjan "In Defence of Cities - Aesthetics of Engagement in Everyday Environments" tarkastustilaisuus.- Vastaväittäjänä professori Terry Hartig (Uppsalan yliopisto) ja kustoksena professori Pauline von Bonsdorff (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Lisätietoja:
Anu Besson, anubesson@gmail.com, 041 740 7135
Viestintäharjoittelija Marke Rissanen, marke.s.k.rissanen@jyu.fi, 040 831 6228
Anu Besson kirjoitti ylioppilaaksi Kuopion Kallaveden lukiosta 2000. Hän valmistui rakennusperintöartenomiksi Turun ammattikorkeakoulusta 2004 ja filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2007. Suomessa Besson toimi arkkitehtuurihistorian asiantuntijakonsulttina, kunnes muutti Australiaan 2011. Australiassa Bessonin ura on julkishallinnossa: hänen tämänhetkinen tehtävänkuvansa on kaavoitus- ja rakennuslupavalitusten käsittely. Rinnalla hän on jatkanut tutkimusta, konsultointia ja kirjoittamista rakennusperinnön ja parempien elinympäristöjen aihealueilta.
Teos on julkaistu sarjassa JYU Dissertations numerona 190, 87s. Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8055-9 (PDF). Julkaisu on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8055-9 .
