21.5.2021 Lisää terveyshyötyjä lapsille musiikkia ja liikuntaa yhdistämällä (Tuominen) VERKKOVÄLITTEINEN
Aktiivinen liikkuminen ja liiallisen paikallaanolon välttäminen tukevat lasten tervettä kasvua ja kehitystä. Musiikin käytön on havaittu lisäävän fyysisen aktiivisuuden määrää ja intensiteettiä sekä parantavan lasten motorisia taitoja. Lisäksi musiikki voi tukea käyttäytymisen muutosta edistämällä osallistumista ja harjoitteluun sitoutumista.
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan väitöstutkimuksen tulokset tuovat uutta tietoa 4–7-vuotiaiden lasten liikkumisesta, sillä aikaisemmin ei ole tutkittu vaikuttavatko esimerkiksi perheen musiikkiharrastukset musiikkiliikunnan käyttöön kotona.
Liikemittarilla mitattuna keskimääräiset muutokset lasten paikallaanolossa ja fyysisessä aktiivisuudessa olivat pieniä ja erot liikkumisen määrässä vaihtelivat perheiden välillä.
- Lapset, joiden äidit motivoituivat ainakin kohtalaisesti musiikkiliikuntavideoilla käytetystä musiikista, lisäsivät reipasta ja rasittavaa liikkumistaan todennäköisemmin kuin lapset, joiden äidit suhtautuivat käytettyyn musiikkiin neutraalisti, Tuominen kertoo.
- Nämä ovat tärkeitä huomioita, koska pienikin lisäys fyysisessä aktiivisuudessa vaikuttaa positiivisesti lasten kasvuun ja kehitykseen, Tuominen painottaa. – Perheiden aikaisempi musiikki- ja liikkumistausta pitäisi paremmin huomioida musiikkiliikuntaa käytettäessä, hän jatkaa.
Perheeltä saatu rohkaisu tärkeässä roolissa liikkumisen taustalla
Lasten omat musiikkiharrastukset eivät vaikuttaneet liikemittarilla mitattuun paikallaanoloon tai liikkumiseen. Lapset käyttivät musiikkimattoa keskimäärin kaksi kertaa viikossa noin 15 minuuttia kerrallaan, mutta erot maton käytössä olivat suuria lasten välillä.
Lapset, jotka osallistuivat päiväkodissa musiikkiryhmään tai harrastivat soittamista tai tanssimista, käyttivät musiikkimattoa enemmän ja intensiivisemmin kuin lapset, joilla ei ollut musiikkitaustaa. Lisäksi lasten positiiviset kokemukset perheeltä saadusta rohkaisusta lisäsivät itseraportoitua fyysistä aktiivisuutta.
- Erityisesti sellaisille lapsille, jotka liikkuvat vähän, omalta perheeltä saatu kannustus edesauttaa positiivisten liikkumiskokemusten syntymistä, Tuominen toteaa.
Tutkimus pohjautuu kahteen aineistoon
Väitöskirja ja sen osajulkaisut muodostuvat kahdesta tutkimusaineistosta. Moving Sound on UKK-instituutin hallinnoima, Pirkanmaan alueella vuosina 2014–2016 toteutettu satunnaistettu kontrolloitu tutkimus. Tutkimuksessa seurattiin musiikkiliikuntavideoiden vaikutusta äiti-lapsi-parien liikemittarilla mitattuun paikallaanoloon ja fyysiseen aktiivisuuteen. Moving Sound -tutkimuksen aineisto koottiin osana NELLI (Neuvonta, elintavat ja liikunta neuvolassa) hankkeen seurantatutkimusta. Hanketta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri.
Step into Music! on toistomittauksiin perustuva pilottitutkimus, joka toteutettiin yhteistyössä Jyväskylän yliopiston musiikin laitoksen kanssa vuosina 2017–2018. Tutkimuksessa seurattiin musiikkimattoa käyttäneiden perheiden liikemittarilla mitattua ja itseraportoitua paikallaanoloa ja fyysistä aktiivisuutta sekä näissä tapahtuneita muutoksia tutkimusjakson aikana. Tulosten analysoinnissa käytettiin sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä. Tutkimukseen on saatu rahoitusta Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiöltä, Suomen Kulttuurirahastolta ja Tampereen seudun fysioterapeutit ry:ltä.
Lisäksi Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Björkqvistin rahasto ja Suomen kulttuurirahasto ovat tukeneet väitöskirjan valmistumista.
Väitöskirja koostuu yhteensä viidestä osajulkaisusta, joiden tulokset on julkaistu kansainvälisissä vertaisarvioiduissa tiedejulkaisuissa Plos One, BMC Public Health ja Music and Medicine.
FM, TtM Pipsa Tuomisen liikuntalääketieteen väitöskirjan "Music-based Exercise Activities for Children, Effects on Sedentary Behavior, Physical Activity, Intervention Implementation, and Enjoyment" tarkastustilaisuus pidetään 21.5.2021 klo 12 Seminarium-rakennuksen vanhassa juhlasalissa S212. Teos on julkaistu sarjassa JYU Dissertations 373, 120 s., Jyväskylä 2021, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8602-5 (PDF), Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8602-5.
Yleisö voi seurata väitöstilaisuutta etäyhteydellä: https://r.jyu.fi/dissertation-tuominen-210521. Vastaväittäjänä professori Timo A. Lakka (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Urho Kujala (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi. Yleisö voi tilaisuuden lopussa osoittaa mahdolliset lisäkysymyksensä kustokselle, p. +358408053567.
Pipsa Tuominen on kirjoittanut ylioppilaaksi Liperin lukiosta vuonna 1987. Hän valmistui filosofian maisteriksi musiikkikasvatuksen koulutusohjelmasta vuonna 1993 ja toimi musiikin lehtorina Ikaalisissa ja Tampereella vuosina 1993–2005. Tuominen valmistui fysioterapeutiksi Pirkanmaan ammattikorkeakoulusta 2008 ja terveystieteiden maisteriksi liikuntalääketieteen koulutusohjelmasta Itä-Suomen yliopistosta 2010. Tuominen toimi fysioterapeuttina Rauhaniemen sairaalassa Tampereella vuosina 2009–2014. Vuodesta 2014 alkaen Tuominen on työstänyt väitöskirjaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteelliseen tiedekuntaan ja työskennellyt UKK-instituutissa tutkijana 2014–2017, apurahatutkijana 2017–2019 ja fysioterapian opettajana Tampereen ammattikorkeakoulussa 2020–2021.
