22.9.2023 Kansalaiset liittolaisina luonnon monimuotoisuuden suojelussa – keinoja, opastusta ja osallistumisen mahdollisuuksia tarvitaan (Tupala)
Teollistumisesta liikkeelle lähtenyt yhteiskuntien voimakas kasvu ja luonnonvarojen lähes rajaton hyödyntäminen on kestämätöntä. Ihmisen levittäytyminen kaikille maaekosysteemeille niin asumisen, ruuantuotannon kuin infrastruktuurinkin merkeissä on tarkoittanut alati väheneviä elinympäristöjä muille lajeille. Olemme vakavien ekologisten kriisien äärellä ja meillä on ihmiskuntana viimeiset hetket vaihtaa kurssia ja välttää peruuttamattomat muutokset maapallon luonnontilassa ja ilmastojärjestelmissä.
Yksi keinoista luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseksi on ekologinen kompensaatio.
- Se on menettelytapa, jossa jonkun toiminnan aiheuttama haitta luonnolle hyvitetään suojelemalla, ennallistamalla ja hoitamalla luontoa jossain muualla, selittää FM Anna-Kaisa Tupala.
Ekologinen kompensaatio on ollut lähinnä suurten toimijoiden, kuten yritysten ja kaupunkien käyttämää, ja yksittäisten kansalaisten rooli sen toteuttamisessa on jäänyt vähäiseksi.
Kansalaiset ratkaisukeskeisiä
Tupala perehtyi kansalaisten rooliin ekologisessa kompensaatiossa kirjallisuuskatsauksen ja kolmen tapaustutkimuksen kautta. Kansalaiset suhtautuivat luontokatoon ratkaisukeskeisesti ja ehdottivat lukuisia toimia kansalaistason ekologisiksi kompensaatioiksi. Aineistosta hahmottuivat suoraan luonnon tilaan vaikuttavat teot kuten vieraslajien poisto, ja epäsuorat toimet kuten koulutus. Ekologisen kompensaation termistö koettiin hankalaksi ja useat ehdotetut keinot eivät ole suoraan tietyn luontohaitan hyvittämistä vaan yleisempiä positiivisia luontotekoja.
- Kansalaisten kanssa toimiessa tulisikin puhua selkeyden vuoksi luontohyvityksistä kompensaatioiden sijaan, Tupala ehdottaa.
Yhteinen vastuu ekokriisistä
Suuri määrä yhteisöllisyyttä korostavia tekoja alleviivaa lisäksi yhteistä vastuuta maapallon tilasta ja tarvetta vahvistaa kansalaisten osallistumismahdollisuuksia luontohyvitysten toteuttamiseen mm. koulutuksen, osallistumisen ja erilaisten yhteisöllisten alustojen kautta.
Väitöskirjasta piirtyy selvä kuva siitä, että luonnonsuojeluun on saatavissa lisää keinoja sekä toimijoita, mikäli kansalaisten roolia sen onnistumisessa voidaan eri tavoin vahvistaa. Päävastuu ekokriisien ratkaisemisessa on kuitenkin valtioilla ja yrityksillä, mutta kansalaiset kannattaa asemoida työhön liittolaisiksi.
FM Anna-Kaisa Tupalan väitöskirjan "The role of citizens in biodiversity offsetting” tarkastustilaisuus järjestetään 22.9.2023 klo 12 Ylistönrinteellä salissa YAA303. Vastaväittäjänä tutkimusprofessori Juha Hiedanpää (Luonnonvarakeskus) ja kustoksena yliopistonlehtori Panu Halme (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Julkaisutiedot
Väitöskirja "The role of citizens in biodiversity offsetting” on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/88972
