23.4.2021: Suomen lääkäreiden professionalisoituminen alkoi jo 1700-luvulla (Kontturi) VERKKOVÄLITTEINEN

Suomen ensimmäinen alueellinen virkalääkäri nimitettiin virkaansa vuonna 1749. Vaikka lääkäreitä oli vielä 1700-loppupuolella Suomessa vähän, lääkäreiden professionalisoituminen alkoi aiemmin kuin on perinteisesti tulkittu. Ammattikunta oli alkanut kehittyä jo osana Ruotsin lääkärijärjestelmää, ja se oli alusta asti valtion valvonnassa ja suojeluksessa. Lääkäreiltä myös edellytettiin akateemista koulutusta. Heitä oli kuitenkin Suomessa huomattavasti vähemmän suhteessa väestöön kuin Ruotsin puolella, ja määrä kasvoi hitaasti.
Saara-Maija Kontturi
Julkaistu
23.4.2021

Professiolla tarkoitetaan ammattikuntaa, joka on saavuttanut yhteiskunnassa vahvan ja arvostetun aseman ja professionalisoitumisella sitä prosessia, jolla tämä asema saavutetaan. FM Saara-Maija Kontturi selvitti Suomen historian väitöstutkimuksessaan Lääkärikunnan synty: Suomen lääkärit n. 1750-1850 lääkärikunnan ammatillista kehitystä ensimmäisen sadan vuoden ajalta.

Suomen siirryttyä vuonna 1809 Venäjän hallitsijan alaisuuteen Suomeen piti perustaa oma lääkintökollegio ja terveydenhoito, ja monilta osin tämä edisti lääkärijärjestelmän kehitystä. Virkoja lisättiin, koulutusta kehitettiin ja lääkäreiden asema ja arvostus kohosivat. Suomen lääkäreiden oma päätäntävalta ammattikuntansa asioista kasvoi.

Professionalisoituminen tapahtui vuorovaikutuksessa monien yhteiskunnallisten tapahtumien ja taustalla käynnissä olevien kulttuuristen muutosten kanssa. Lopulta lääkärit tarvitsivat asemansa lujittamiseksi myös potilaidensa luottamuksen, eikä sitä saavutettu hetkessä, sillä etenkään rahvas ei ollut tottunut hakemaan apua vaivoihinsa lääkäriltä.

Tarvittiin lääkintäkulttuurin muutos. Tautiepidemioiden taltuttamistoimenpiteet lisäsivät kontakteja lääkäreiden ja rahvaan välillä ja totuttivat vähitellen lääkäreihin hoidontarjoajina.

Tieteellisyys ja akateeminen koulutus erottivat alusta asti lääkärit muista toimijoista ja antoivat heille mahdollisuuden määritellä ammattikuntansa rajoja. Epävirallisia parantajia valvottiin ja väärinkäytöksistä ilmoitettiin eteenpäin, mutta enemmän vahdittiin niitä, jotka olivat samojen resurssien äärellä: kirurgeja ja apteekkareita. Tällä tavoin lääkärit suojelivat ammattikuntansa etua, vaikka varsinainen ammattijärjestötoiminta ei ollut vielä käynnistynyt.

Tutkimus havainnollistaa professioiden kehityksen tiivistä yhteyttä yhteiskunnalliseen tilanteeseen ja kulttuuriseen ilmapiiriin.

FM Saara-Maija Kontturin Suomen historian väitöskirjan "Lääkärikunnan synty: Suomen lääkärit n. 1750-1850" tarkastustilaisuus pidetään 23.4.2021 klo 12 alkaen verkkovälitteisesti. Vastaväittäjänä toimii yliopistotutkija, FT Heini Hakosalo (Oulun yliopisto) ja kustoksena yliopistotutkija, dosentti, FT Jari Eilola (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Yleisö voi seurata väitöstilaisuutta verkkovälitteisesti. Linkki Moniviestimen suoraan lähetykseen: https://r.jyu.fi/dissertation-kontturi-230421

Kustoksen puhelinnumero, johon yleisö voi tilaisuuden lopussa esittää mahdolliset kysymyksensä on 045 2699 181.

Julkaisu: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8603-2

Taustatietoja:

Ylioppilas 2009 Jyväskylän lyseon lukiosta. Filosofian maisteri Jyväskylän yliopistosta 2014, pääaine Suomen historia. Tällä hetkellä projektitutkijana Itä-Suomen yliopiston hankkeessa Changing Attitudes Towards Medical Uncertainty.

Lisätietoja:

Saara-Maija Kontturi, 0400851743, smkontturi@gmail.com

Viestinnän asiantuntija Anitta Kananen, 040 846 1395, anitta.kananen@jyu.fi