2.4.2022: Kääntäminen on luova prosessi (Lahti)
Eräs tutkimuksen peruskysymyksistä on, kuinka toteuttaa ja kehittää kääntämisen ja adaptaation kurssia, kun kyseessä ovat ensimmäistä kertaa kääntämiseen tutustuvat yliopisto-opiskelijat? Tutkimusstrategian lähtökohtana on ollut laadullinen tutkimus ja metodeina lähiluku sekä hermeneuttinen ja fenomenologinen analyysi. Tutkimuksen taustalla on tieteenfilosofinen suuntaus konstruktivismi ja etenkin konstruktivistinen oppimiskäsitys.
Tulokset osoittavat, että erityisesti ohjaajan roolilla on ratkaiseva merkitys, koska juuri konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaan opettajan rooli poikkeaa totutusta auktoriteettimallista, jossa ohjaaja on kaikkitietävä tilanteita ja toimintaa ohjaava opettaja. Nyt hänen tehtävänsä on tukea, opastaa ja ohjata opiskelijaa itsereflektioon ja omatoimiseen opiskeluun. Ohjaaja pyrkii rakentamaan opiskelijoille oppimista tukevan ympäristön, joka motivoi omaehtoiseen opiskeluun ja vuorovaikutukseen sekä kollaboraatioon toisten opiskelijoiden kanssa.
Luovan kirjoittamisen prosessi on monivaiheinen tapahtuma. Ammattikirjailijan ja kirjoittamista opiskelevan suhteen prosessi toimii lähtökohtaisesti samoin. Luonnollisesti eroavaisuuksiakin on. Kirjoittaminen alkaa aiheen tai tarinan pohtimisella. Seuraavaksi perehdytään lähde- ja taustatietoihin ja kirjoitetaan synopsis, alustava aihio. Tästä jatketaan kirjoittamalla tekstin ensimmäinen versio.
Kirjailija luetuttaa tekstin luottohenkilöllä tai kustannustoimittajalla. Kurssimuotoisessa kirjoittamisessa opiskelija saa palautteen kanssaopiskelijoilta ja ohjaajilta. Tämän jälkeen muokataan tekstiä ja kirjoitetaan toinen versio. Palautekeskustelu toistuu ja teksti kirjoitetaan vielä uudelleen ja tarvittaessa useamman kerran.
Kääntämisessä prosessi on lähes sama. Poikkeuksena omaan fiktiiviseen kirjoittamiseen kääntäjä valitsee lähtökielisen tekstin ja lukee sen huolellisesti hahmottaen kokonaisuutta ja merkityssisältöjä. On mietittävä kielellisiä ja kulttuurisia eroja originaalin ja tulotekstin välillä. On tehtävä sana- ja lausevalintoja kahden, joskus paljonkin toisistaan poikkeavien kielten välillä. Kääntäjä on tässä suhteessa monen vartija.
Kääntäminen ja adaptaatio liittyvät läheisesti toisiinsa. Kyse on uudelleenkirjoittamisesta eli adaptaatiossa muunnetaan perinteisesti teksti jossakin toisessa taidemuodossa esitettäväksi. Esimerkiksi novellista tai romaanista tehdään sarjakuva, elokuva tai näytelmä.
Palautteissaan opiskelijat ovat ilmaisseet tyytyväisyytensä kurssin prosessinomaiseen rakenteeseen. Kyseessä on erityislaatuinen tilaisuus tutustua kääntämiseen kirjoittamisen oppiaineen puitteissa. Lahti suositteleekin kääntämisen ja adaptaation kurssia laajennettavaksi opintotarjontaan myös muihin yliopistoihin ja oppilaitoksiin, joissa kääntämistä ja kirjoittamista opetetaan.
FM Vesa Lahden kirjoittamisen väitöskirjan "Prosessikirjoittaminen kaunokirjallisuuden kääntämisen ohjaamisessa" tarkastustilaisuus pidetään 2.4.2022 Seminaarinmäellä salissa S212 alkaen klo 12. Vastaväittäjänä vieraileva tutkija, FT Johanna Pentikäinen (Columbia university) ja kustoksena yliopistolehtori, dosentti Risto Niemi-Pynttäri. Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Julkaisu on luettavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9059-6
Taustatietoja:
Vesa Lahti on valmistunut kirjoittamisen maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2005. Hän on toiminut muun muassa Taiteen edistämiskeskuksen Keski-Suomen kirjallisuuden läänintaiteilijana vuosina 2014–2017. Hän on julkaissut neljä runoteosta ja kirjoittaa kritiikkejä käännöskirjallisuuden verkkolehteen Maailmankirjat.
Lisätietoja:
Vesa Lahti, puh: +358400626612, vesa.lahti@pp1.inet.fi
