26.11.2021: Väitöstutkimus valottaa rahapolitiikkaa, joka vaikuttaa myös kuluttajan kukkaroon
KTM Samu Kärkkäinen paneutuu väitöskirjansa kolmessa tutkimusartikkelissa rahapolitiikan teemoihin. Artikkelit käsittelevät aiheita, jotka ovat viime vuosikymmenten aikana nousseet esiin niin rahapolitiikkaa käsittelevässä julkisessa keskustelussa kuin akateemisessa tutkimuksessakin. Väitöskirjassa tarkastellaan sekä tavanomaista että epätavanomaista rahapolitiikkaa.
”Tavanomaisella rahapolitiikalla tarkoitetaan sitä, että keskuspankki säätelee ohjauskorkoa. Epätavanomaisella rahapolitiikalla tarkoitetaan toimia, joissa keskuspankki pyrkii vaikuttamaan muilla keinoin markkinakorkoihin. Tällaisia ovat esimerkiksi laajamittaiset arvopaperiostot tai ennakoiva viestintä, eli tiedottaminen tulevasta rahapolitiikan virityksestä”, Kärkkäinen kertoo.
Tutkimus selvitti muun muassa, mikä rooli rahoitusmarkkinainformaatiolla on ollut OECD-maiden rahapolitiikassa 2000-luvulla. Havaittiin, että useiden kehittyneiden talouksien keskuspankit ovat mahdollisesti huomioineet osake- ja valuuttamarkkinainformaatiota korkopäätöksiä tehdessään.
Vaikka tutkimuksessa ei pystytä osoittamaan, että keskuspankit olisivat suoraan reagoineet rahoitusmarkkinainformaatioon korkopäätöksissään, löydetään viitteitä siitä, että sillä on ollut mahdollinen epäsuora rooli.
”Rahoitusmarkkinainformaatio mahdollisesti ennakoi tulevaa talouskehitystä ja on sitä kautta voinut vaikuttaa keskuspankkien korkopäätöksiin”.
Raha- ja finanssipolitiikan vuorovaikutus huomioitava päätöksenteossa
Globalisaation ja rahoitusmarkkinoiden voimakkaan integroitumisen myötä rahapolitiikan itsenäisyys pienissä talouksissa on noussut ajankohtaiseksi keskustelunaiheeksi. Tutkimus tarkasteli Yhdysvaltojen rahapolitiikan vaikutuksia pienten avotalouksien rahapolitiikkapäätöksiin ennen vuoden 2007 globaalia finanssikriisiä.
”Tulokset viittaavat siihen, että niiden keskuspankit ovat ainakin jossain määrin huomioineet Yhdysvaltojen rahapolitiikan omissa politiikkapäätöksissään. Tulokseen liittyy kuitenkin epävarmuutta, sillä sen vahvuus on riippuvainen käytetystä tutkimusmenetelmästä”, Kärkkäinen kertoo ja jatkaa:
Väitöskirjan teoreettinen tutkimus vahvistaa, että rahapolitiikan taloudellinen vaikuttavuus riippuu myös siitä, minkälaista finanssipolitiikkaa valtio harjoittaa.
”Keskuspankkien viime vuosina harjoittaman määrällisen keventämisen vaikutus voi olla riippuvaista esimerkiksi siitä, laskeeko valtio liikkeeseen juoksuajaltaan pitkiä vai lyhyitä valtionlainoja. Tulos korostaa sitä, että raha- ja finanssipolitiikan vuorovaikutus on tärkeä huomioida talouspoliittisia päätöksiä tehdessä”, Kärkkäinen tiivistää.
”Väitöskirjan tutkimusten perusteella on mahdollista, että kiristykset Yhdysvaltojen rahapolitiikassa vaikuttavat rahapolitiikkaan pienissä avotalouksissa, ja sitä kautta edelleen esimerkiksi asuntolainojen korkoihin. Jos taas finanssipolitiikassa otetaan huomioon rahapolitiikan viritys, voi se vaikuttaa esimerkiksi verotukseen tai valtion velkaantumiseen.”
KTM Samu Kärkkäisen taloustieteen väitöskirjan “Essays on Monetary Policy” tarkastustilaisuus järjestetään Jyväskylän yliopistossa 26.11.2021 klo 12.00. Vastaväittäjänä toimii professori Jouko Vilmunen (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Kari Heimonen (Jyväskylän yliopisto).
Väitöstilaisuutta voi seurata suorana tämän linkin kautta. Tilaisuuden lopuksi yleisö voi esittää kysymyksiä ottamalla yhteyttä kustoksen puhelinnumeroon +358400247414.
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä täällä.
Kärkkäinen kirjoitti ylioppilaaksi Cygnaeus-lukiosta vuonna 2010. Hän valmistui kauppatieteiden maisteriksi (taloustiede) Jyväskylän yliopistosta vuonna 2015. Kärkkäinen työskentelee tällä hetkellä ekonomistina Suomen Pankissa. Tätä ennen hän työskenteli tohtoriopintojensa aikana yliopistonopettajana Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa. Kärkkäisen väitöstutkimusta ovat rahoittaneet Jyväskylän yliopisto, Yrjö Jahnssonin säätiö sekä OP Ryhmän tutkimussäätiö. Väitöskirjassa esitetyt johtopäätökset ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä vastaa Suomen Pankin näkemystä.
