27.8.2021 Anna-Kaisa Ylikotila: Opettajaseminaareissa rangaistiin rikkomuksista oppilaan sukupuolen perusteella
FM Anna-Kaisa Ylikotilan väitöskirjatutkimus osoittaa, että oppilaalle annettuun rangaistukseen vaikutti enemmän opettajakunnan tulkinta rikkomuksesta kuin todellinen rikkomus. Myös moraali oli seminaareissa painavampi rangaistuksen peruste kuin lait.
Erityisesti naisoppilaiden kohdalla valvottiin seurustelusuhteita ja siveellisyyttä sekä terveydentilaa, kun taas miesoppilaiden kohdalla seminaarien opettajat tarkkailivat erityisesti juopotteluun liittyviä rikkomuksia. Ketään miesoppilaista ei erotettu seminaareista pysyvästi siveettömyyden perusteella, mutta naisoppilaille tämä oli yleinen erottamisen peruste.
Kieltolain aikaan miesoppilaita rangaistiin juopottelusta erottamisella rikkomuksen ollessa poikkeuksellisen törkeä. Molempia sukupuolia rangaistiin yhtä ankarasti joko opintoihin liittyvistä tai luottamuksen kyseenalaistavista rikkomuksis
ta.
Naisoppilaiden sopivaan ulkoasuun kiinnitettiin myös huomiota. Vuonna 1938 Heinolan seminaarissa opiskellut sekä Suomen Neidoksi että Miss Euroopaksi valittu Sirkka Salonen erotettiin seminaarista, koska kauneuskisaa pidettiin opettajaksi haluavalle sopimattomana. Kuitenkaan seminaarin ulkopuoliset kansalaiset eivät hyväksyneet päätöstä eivätkä myöskään seminaarin opettajat olleet päätöksestä yksimielisiä.
Ihanteet korostuivat vastaitsenäistyneessä ja sisällissodan kokeneessa valtiossa, jossa sääntöjen rikkomisella nähtiin olevan jopa yhteiskunnan kannalta kauaskantoisia seurauksia. Periaatteessa oppililla oli samat vaatimukset, mutta tutkimus osoittaa, että todellisuudessa oppilaisiin kohdistetut odotukset olivat olennaisesti sidoksissa sukupuoleen, luokkaan ja oppilaan asemaan seminaarissa.
Myös tiettyihin oppilaisiin, kuten seminaarin asuntolassa asuviin sekä ylioppilaspohjaisiin, kohdistettiin erityistä valvontaa ja kuritoimenpiteitä. Olennaiseksi kysymykseksi seminaariyhteisöistä nousee, millaisia merkityksiä rikkomuksille annetaan ja miten niitä tulkitaan. Tutkimus osoittaa, kuinka seminaareissa oppilaiden ja opettajien välillä vallitsivat keskenään poikkeavat käsitykset opettajalle sopivasta toiminnasta.
FM Anna-Kaisa Ylikotilan Suomen historian väitöskirjan "Mallikansalaisen säröilevä ihanne? Sopivuuden ja sopimattomuuden määrittely kansakouluopettajankoulutuksessa 1920–1945" tarkastustilaisuus pidetään 27.8.2021 alkaen klo 12 verkkovälitteisenä. Vastaväittäjänä toimii professori Jukka Rantala (Helsingin yliopisto) ja kustoksena yliopistotutkija, dosentti, FT Heli Valtonen (Jyväskylän yliopisto).
Väitöstilaisuuden kieli on suomi. Yleisö voi seurata tilaisuutta verkosta, osoite on https://r.jyu.fi/dissertation-ylikotila-270821.
Kustoksen puhelinnumero, johon yleisö voi tilaisuuden lopussa esittää mahdolliset kysymyksensä, on 040 805 4897.
Julkaisu on luettavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8783-1
Taustatietoja:
Anna-Kaisa Ylikotila on kotoisin Äänekoskelta ja kirjoittanut ylioppilaaksi Äänekosken lukiosta vuonna 2007. Filosofian maisteriksi hän on valmistunut vuonna 2014 Jyväskylän yliopistosta pääaineenaan Suomen historia.
Lisätietoja:
Anna-Kaisa Ylikotila, +358407266477, anna-kaisa.k.ylikotila@student.jyu.fi
Viestinnän asiantuntija Anitta Kananen, 040 846 1395, anitta.kananen@jyu.fi
Sirkka Salonen (oikealla), kuva Aarne Pietinen, Museovirasto, Historian kuvakokoelmat, Pietisen kokoelma.
