28.9.2019: Naiset tarvitsevat kokonaisvaltaista päihdehoitoa

Naisten päihteiden käyttö ja siihen liittyvät erilaiset sosiaaliset ja terveydelliset haitat ovat yleistyneet Suomessa. Kyse on myös kulttuurisesta muutoksesta: naisilla on yhä enemmän sosiaalista vapautta ja päihteiden käyttö on arkipäiväistynyt.

Teija Karttunen tutki sosiaalityön väitöskirjassaan naisille tarkoitettua, laitoshoitoon sijoittuvaa naistenyhteisöä ja sen hoitoa naiserityisenä päihdehoidon interventiona. Karttunen seurasi päihdehoitolaitoksen päivittäistä työtä, arkea ja tapahtumia sekä haastatteli työntekijöitä.

Karttusen mukaan naisten päihdeongelmissa ja niiden hoidossa korostuvat naisten ongelmallinen suhde itseen, omaan sukupuoleen ja toisaalta miehiin. Kasautuneet psykososiaaliset stressitekijät, vaikea elämäntilanne ja ihmissuhdeongelmat kuormittavat hoitoon hakeutuvia naisia.

– Naisilla on usein taustallaan vakavia traumaattisia kokemuksia, mikä heikentää psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista toimintakykyä eli sitä, miten ihminen kykenee toimimaan arjessa, työ- ja koulutusinstituutioissa ja ihmissuhteissa. Hoidossa esille tulevat myös mielenterveyteen liittyvät ongelmat, naisten heikko itsetunto sekä vaikeudet käsitellä omia tunteita, Karttunen kertoo.

Laitoshoitoon ohjautuvat naiset ovat taustoiltaan sekä päihdeongelman vakavuuden suhteen hyvin erilaisia. Tämä tulee huomioida myös hoidon järjestämisessä. Naisten päihdeongelma on edelleen vahvasti häpeää tuottava, mikä voi johtaa ongelman salailuun ja estää naisia hakeutumasta hoitoon.

– Toisaalta hoitoon hakeutuminen ja pyrkimys muuttaa omaa elämää eivät vielä takaa käytännön sosiaalista tukea ja hyväksyntää, mitä naiset kuitenkin toivoisivat. Myös yhteiskunnan odotukset ovat suuret, mutta kiinnittyminen yhteiskuntaan on vaikeaa, Karttunen huomauttaa.

Naisten päihdehoidossa korostuu työntekijöiden kyky osoittaa empatiaa ja hoivaa sekä taito välttää vuorovaikutuksessa vahvaa vastakkainasettelua. Hoidossa tarvitaan turvallisia ja vakauttavia rakenteita. Päihdeongelmasta toipumisessa tärkeitä ovat hyväksyntää, arvostusta ja sosiaalista tukea tarjoavat suhteet.

– Sukupuoleen ja sen merkitykseen päihdeongelmille ja niiden hoidolle on vasta hiljattain alettu kiinnittää huomiota. Perinteiset hoito-ohjelmat eivät välttämättä sovellu naisille, sillä ne on suunniteltu vastaamaan miesten tarpeisiin. Siksi erityisesti naisille suunnattuja päihdehoitopalveluita on tarpeen järjestää, Karttunen sanoo.

Yhteiskuntatieteiden maisteri Teija Karttusen sosiaalityön väitöskirjan "Naiserityistä päihdehoitoa – etnografinen tutkimus päihdehoitolaitoksen naistenyhteisöstä" tarkastustilaisuus pidetään 28.9.2019 klo 12–15 Vanhassa juhlasalissa (S212). Vastaväittäjänä professori Elina Virokannas (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Marjo Kuronen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Lisätiedot:

Teija Karttunen
teija.e.karttunen@jyu.fi
043 825 0855

Tiedottaja Sari Laapotti
viestinta@jyu.fi
040 805 3575

Teija Karttunen (s. 1979) on kirjoittanut ylioppilaaksi Karhulan lukiosta Kotkasta vuonna 1998 ja on valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi sosiaalityön oppiaineesta vuonna 2004. Lisäksi hän on suorittanut opettajan pedagogiset opinnot Jyväskylän yliopistossa vuonna 2009. Karttunen on työskennellyt erilaisissa sosiaalityön asiakastyön, kehittämisen ja johtamisen tehtävissä lastensuojelussa, päihdepalveluissa sekä lapsiperheiden sosiaalipalveluissa. Sosiaalityön jatko-opintojen aikana Karttunen on toiminut Jyväskylän yliopiston tutkimus- ja opetustehtävissä vuosina 2007–2009 tohtorikoulutettavana SOSNET-tutkijakoulun rahoituksella. Väitöstutkimusta on rahoittanut myös Alkoholitutkimussäätiö. Karttunen on toiminut sosiaalityön sivutoimisena opettajana Helsingin ja Jyväskylän avoimessa yliopistossa vuosina 2010–2018. Tällä hetkellä Karttunen työskentelee Vantaan kaupungilla sosiaalityön esimiehenä Lapsiperheiden varhaisen tuen yksikössä Psykososiaalisissa palveluissa.

Teos on julkaistu sarjassa JYU Dissertations numerona 118, 311s., Jyväskylä 2019, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7839-6 (PDF). Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7839-6