30.10.2021 Sotilaille kertyi yllättävän vähän fyysistä kuormitusta kriisinhallintatehtävissä – kuntoa pidettävä yllä muilla tavoin (Pihlainen)
Liikuntatieteiden väitöstutkimus osoitti, että sotilaiden operaation aikana objektiivisesti mitatusta fyysisestä aktiivisuudesta keskimäärin vain noin kymmenen prosenttia ylitti kohtuukuormitteisen aktiivisuuden tason eikä päivittäinen askelmäärä ylittänyt 10 000:ta askelta.
– Verinäyteanalyysit vahvistivat, että sotilaiden fyysinen kuormitus oli operaation aikana alhainen. Sotilaiden liikkuminen toimialueella on hyvin rajoitettua ja suuri osa operatiivisesta työstä, kuten esimerkiksi partiointi, tehdään ajoneuvoista käsin. Työn luonne ei pitkittyessään ylläpidä riittävää yksilötason valmiutta kriittisiin sotilastehtäviin, vaan toimintakykyä on ylläpidettävä säännöllisellä harjoittelulla operaation aikana, väitöskirjatutkija ja liikunnanohjaaja (YAMK) Kai Pihlainen toteaa.
Tutkimuksessa selvitettiin yhdistetyn voima- ja kestävyysharjoittelun vaikutuksia sotilaiden kehonkoostumukseen ja fyysiseen suorituskykyyn kuuden kuukauden mittaisessa kriisinhallintaoperaatiossa Libanonissa. Fyysisen aktiivisuuden määrää ja laatua seurattiin kiihtyvyysantureilla. Sotilastyön kuormittavuutta tutkittiin myös veri- ja sylkinäyttein sekä sykeseurantana. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös kuntomuuttujia, jotka vaikuttavat taistelukentällä vaadittavia liikesuorituksia simuloivan tehtäväradan suoritusaikaan.
Ohjelmoidulla voima- ja kestävyysharjoittelulla sotilaiden fyysinen toimintakyky kyettiin säilyttämään vähintään lähtötilanteen tasolla. Taistelutilanteessa vaadittavia liikesuorituksia sisältävän testiradan suoritusaikaan olivat voimakkaimmin yhteydessä hyvä alaraajojen räjähtävä voimantuotto, hyvä aerobinen kunto ja riittävä lihasmassan määrä. Kyseiset ominaisuudet muodostavat perustan kriisinhallintasotilaan harjoittelulle.
– Tutkimus toi myös esille, että aiempi harjoittelutausta ja operaatiota edeltävä fyysinen kunto vaikuttavat erityisesti kestävyyskunnon muutoksiin operaatiossa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että kestävyyskunto heikkenee pitkäkestoisten sotilasoperaatioiden aikana. Tämän vuoksi harjoittelun ohjelmoinnissa tulee ottaa huomioon yksilölliset erot, Pihlainen jatkaa.
Pihlaisen väitöskirja koostui neljästä kansainvälisestä vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista.
YAMK Kai Pihlaisen valmennus- ja testausopin väitöskirja "Effects of combined strength and endurance training on body composition and physical fitness in soldiers during a 6-month crisis management operation" tarkastetaan 30.10.2021 klo 12 alkaen. Vastaväittäjänä professori Bradley C. Nindl (University of Pittsburgh, Yhdysvallat) ja kustoksena professori Heikki Kyröläinen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations 431, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8845-6 (PDF) ja se on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8845-6
Pihlainen kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta 1989. Hän valmistui liikunnanohjaajaksi Suomen Urheiluopistolta vuonna 1993 ja täydensi tutkintoaan ylemmän ammattikorkeakoulun (Haaga-Helia) tutkinnoksi vuonna 2010. Väitöskirjaopinnot Pihlainen aloitti Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan valmennus- ja testausopin syventävien opintojen suorittamisen jälkeen vuonna 2013. Pihlainen on työskennellyt Puolustusvoimissa Pääesikunnan koulutusosastolla liikuntasuunnittelijana vuodesta 2003 alkaen.
