4.10.2019 Oppilaiden aloitteellisuuden tukeminen lisää osallistumista ja fyysistä aktiivisuutta liikuntatunneilla (Huovinen)
LitL Terhi Huovinen tarkasteli väitöskirjassaan oppilaiden osallistumista ja fyysistä aktiivisuutta sekä opettajan mahdollisuuksia edistää niitä koulun liikuntatunneilla. Huovinen seurasi kahden perusopetuksen ryhmän liikuntatunteja usean kuukauden ajan.
Seurattujen ryhmien liikuntatunneilla oppilaat osallistuivat toimintaan pääsääntöisesti aktiivisesti, mutta yksilölliset erot olivat suuria.
- Samalla tunnilla joku oppilaista liikkui reippaasti noin puolet tunnin kestosta, kun toiselle reipasta liikuntaa kertyi vain joitakin minuutteja. Reippaan liikunnan määritteen mukaan lapsi hieman hengästyy liikkuessaan, Huovinen kertoo.
Reipas liikunta ylläpitää terveyttä ja toimintakykyä. Perusopetusikäisen lapsen pitäisi suositusten mukaan liikkua reippaasti 1–2 tuntia päivässä.
Oppilasjohtoiset työtavat lisäävät reipasta liikuntaa tunneilla
Tulokset osoittivat, että oppilasjohtoisten työtapojen käyttäminen oli yhteydessä reippaan liikunnan määrän lisääntymiseen tunneilla.
- Liikuntatuntien aktiivisuudella määrällä on erityisen tärkeä rooli vähän liikkuvien lasten päivittäisen fyysisen aktiivisuuden kerryttäjänä. Opettajat voisivat antaa rohkeammin oppilaiden vaikuttaa tehtäviin ja työskentelyyn, jotta aktiivisuus tunneilla lisääntyisi, Huovinen rohkaisee.
Työrauhaongelmat ja osallistumattomuus liikuntatunneilla lisääntyivät, jos oppilas ei tullut kuulluksi
Väitöskirjatutkimuksen tulokset osoittivat, että opettajan henkilökohtaisella huomiolla on merkitystä työrauhan ylläpitämisessä ja osallistumattomuuden vähentämisessä liikuntatunneilla. Mitä paremmin opettaja tuntee oppilaansa, sitä helpompi hänen on tukea jokaisen lapsen osallistumista yksilöllisesti.
- Pienessä 11 oppilaan ryhmässä opettaja pystyi antamaan henkilökohtaista huomiota ryhmän vähiten huomiota saaneelle lapsellekin lähes yhdeksän kertaa jokaisella tunnilla. Kun oppilaita oli ryhmässä 28, vähäisimmälle huomiolle jääneet lapset saivat opettajalta henkilökohtaista palautetta vain joka toisella tunnilla, Huovinen kertoo.
Lapsen kannalta ero on suuri.
- Pienessä ryhmässä oppilas saa helpommin tunteen, että opettaja välittää juuri minusta ja minun tekemisestäni. Se tukee tavoitteenmukaiseen toimintaan osallistumista, Huovinen sanoo.
Aikaisemmin työrauhan ylläpitämisessä on puhuttu paljon opettajan ryhmänhallinnasta.
- Tämä tutkimus osoittaa, että hallinnan sijasta opettajan kannattaa panostaa oppilaantuntemukseen ja oppilaan omaa aloitteellisuutta tukeviin työtapoihin, sanoo Huovinen.
LitL Terhi Huovisen liikuntapedagogiikan väitöskirja "Oppilaiden osallistumista ja fyysistä aktiivisuutta edistävä liikunnanopetus perusopetuksen heterogeenisessa oppilasryhmässä" tarkastetaan 4.10.2019 klo 12 Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa, salissa L304. Vastaväittäjänä toimii dosentti Jan-Erik Romar (Åbo Akademi) ja kustoksena professori Pilvikki Heikinaro-Johansson (Jyväskylän yliopisto).
Terhi Huovinen kirjoitti ylioppilaaksi Jyväskylän Normaalikoulusta vuonna 1990. Liikuntatieteiden maisteriksi hän valmistui vuonna 1996 Jyväskylän yliopistosta ja liikuntatieteiden lisensiaatiksi vuonna 2000 Jyväskylän yliopistosta. Hän on suorittanut opintoja myös Katholieke Universiteit Leuvenissä, Belgiassa. Huovinen on toiminut liikuntapedagogiikan lehtorina ja opettajankouluttajana Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa vuodesta 2000 alkaen.
Julkaisun tiedot
Väitöskirja on julkaistu sarjassa JYU dissertations numerona 135, Jyväskylä 2019, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7851-8 (PDF) Julkaisu on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7851-8.