5.5.2023: Opettajien työhyvinvointi ennustaa ohjausvuorovaikutuksen laatua (Soininen)

KM Viola Soinisen väitöstutkimuksen tulokset osoittivat esiopettajien syksyllä kokeman stressin ennustavan kielteisesti tunnetuen ja toiminnan organisoinnin laatua ryhmässä keväällä.

”Voi olla, että kuormittuneella esiopettajalla ei ole resursseja myönteisen ilmapiirin ylläpitämiseen”, Jyväskylän yliopistossa väittelevä Soininen pohtii, ”tämän lisäksi voimavarojen pitäisi riittää myös lasten näkökulmien huomioonottamiseen, ennakoivaan käyttäytymisen ohjaamiseen ja tehokkaaseen ajankäyttöön.”

Toisaalta esiopettajien keväällä kokema työn imu oli myönteisesti yhteydessä ohjauksellisen tuen laatuun, minkä lisäksi ensimmäisen luokan opettajien syksyllä kokema työn imu ennusti myönteisesti kaikkia ohjausvuorovaikutuksen osa-alueita keväällä. Näitä osa-alueita ovat tunnetuki, toiminnan organisointi ja ohjauksellinen tuki.

Soinisen mukaan näyttää siis siltä, että stressi on yhteydessä heikompaan ja työn imu vahvempaan ohjausvuorovaikutuksen laatuun ryhmässä.

”Tästä syystä esi- ja alkuopettajien työhyvinvointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. On tärkeää löytää keinoja vähentää opettajien kuormittuneisuutta ja vahvistaa työn imua, jotta oppimista tukeva ohjausvuorovaikutus voidaan taata”, Soininen korostaa.

Opettajien ohjausvuorovaikutuksessa yksilöllisiä eroja

Väitöstutkimuksessa tunnistettiin esiopettajien keskuudesta neljä ohjausvuorovaikutuksen profiilia: korkein laatu, keskimääräinen laatu, matalampi laatu ja vähäinen kielteisyys, sekä matalampi laatu ja keskimääräinen kielteisyys.
Profiileja vertailemalla huomattiin, että myönteisintä työhyvinvointia raportoivat ne esiopettajat, jotka kuuluivat keskimääräisen ohjausvuorovaikutuksen laadun profiiliin.

”Vaikuttaa siis siltä, että hyvään – ei siis korkeimpaan mahdolliseen – ohjausvuorovaikutuksen laatuun tähtääminen voi olla opettajan työhyvinvoinnin kannalta paras vaihtoehto. Armollisuus itseä kohtaan onkin hyvä ohjenuora”, väittelijä muistuttaa.

Laadukas ohjausvuorovaikutus tukee oppilaiden sosiaalista kompetenssia

Väitöstutkimuksen tulokset osoittivat myös, että oppilaiden prososiaalisen, eli yhteistyötä jaempatiaa edistävän käyttäytymisen sekä ohjauksellisen tuen välillä oli vastavuoroinen yhteys ensimmäisen luokan aikana. Luokissa, joissa ohjauksellisen tuen laatu oli syksyllä vahva, oppilaat olivat prososiaalisempia keväällä. Toisaalta luokissa, joissa oppilaat olivat prososiaalisempia syksyllä, ohjauksellisen tuen laatu oli vahvempi keväällä.

”Aiemmat tutkimukset ovat tutkineet lähinnä ohjausvuorovaikutuksen merkitystä oppilaiden sosiaaliselle kompetenssille. Sen sijaan oppilaiden sosiaalisen kompetenssin roolista ohjausvuorovaikutukseen on vain vähän aiempaa tutkimusta, joten tämä tutkimustulos oli omasta mielestäni erityisen mielenkiintoinen”, Soininen kertoo.

Oppilaiden prososiaalinen käyttäytyminen oli myönteisesti yhteydessä myös opettajien kokemaan työn imuun: luokissa, joissa oppilaat olivat prososiaalisempia syksyllä, opettajat kokivat vahvempaa työn imua keväällä.

Soinisen mielestä oppilaiden sosiaalisen kompetenssin vahvistaminen on tärkeää, sillä tutkimustulosten mukaan se ennusti myönteisesti sekä ohjauksellisen tuen laatua että opettajien työhyvinvointia. Yksi keino sosiaalisen kompetenssin vahvistamiseksi on korkealaatuinen ohjauksellinen tuki eli esimerkiksi monipuoliset keskustelut oppilaiden kanssa, oppimista tukeva tarkka palaute sekä rikkaan kielen käyttäminen opetuksessa, Soininen nimeää.

Väitöstutkimus on osa laajempaa Teacher and Student Stress and Interaction in Classroom (TESSI) -tutkimusta. Väitöstutkimus koostui kolmesta osatutkimuksesta, joista kahteen ensimmäiseen osallistui 47–54 keskisuomalaista esiopettajaa ja kolmanteen 51 1. luokan opettajaa ja 815 1. luokan oppilasta. Tutkimusmenetelminä hyödynnettiin muun muassa ristiviiveanalyysia, latenttia profiilianalyysia sekä monitasomallinnusta.

KM Viola Soinisen väitöskirja ”Teacher–child interactions in relation to teachers’ stress, work engagement, and children’s social competence” tarkastetaan perjantaina 5.5. kello 12 Agora Auditorio 3:ssa. Vastaväittäjänä toimii professori Siv M. Gamlem (Volda University College) ja kustoksena professori Marja-Kristiina Lerkkanen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Väitöskirja on luettavissa JYX-arkistossa.

Tilaisuutta voi seurata myös verkon välityksellä.

Lisätietoja:

Viola Soininen, violasoininen@gmail.com, puh. 050 578 0730

Viestinnän asiantuntija Kirke Hassinen, kirke.m.hassinen@jyu.fi, puh. 050 462 6920

Viola Soininen on valmistunut luokanopettajaksi Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitokselta. Hän on työskennellyt projektitutkijana TESSI-tutkimushankkeessa sekä väitöskirjatutkijana Jyväskylän yliopistolla.

Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos, Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahasto, OKKA-säätiö sekä Työsuojelurahasto.