5.9.2020. Verkkovalvontaa oikeutetaan ja haastetaan usein hienovaraisin keinoin (Tiainen)

Tutkimus tarkastelee valvonnasta Suomessa käytyjä debatteja sen jälkeen, kun Edward Snowden toi vuonna 2013 julki merkittävien tiedustelupalvelujen verkkovakoilun laajuuden. Aineistona on sekä paljastuksista kertovaa Helsingin Sanomien uutisointia että Suomen tiedustelulakien laatimiseen liittyviä dokumentteja samoilta ajoilta.

– Suomalaisissa aineistoissa näkyy, että verkkovalvontaa perusteltiin pitkälti samojen linjojen kautta kuin sitä on käsitelty ulkomaisissakin keskusteluissa. Valvontaa oikeutettaessa nojauduttiin turvallisuusnäkökohtiin, kun kansalaisoikeusnäkökulmat saivat sijaa vastustettaessa, kertoo väitöskirjatutkija Minna Tiainen Jyväskylän yliopistosta.

Media-aineistossa oli etusijalla kriittinen näkökulma, joka ilmaistiin välillä suoraan ja välillä hienovaraisin muotoiluin. Kyseenalaistava painotus erottaa suomalaisen aineiston monista ulkomaisista, joista on usein löydetty vahvana valvontaa oikeuttava näkökulma.

Helsingin Sanomissa esiintynyt arvostelu kuitenkin keskittyi useasti ennemmin valvonnan seurauksiin ja käytäntöihin kuin sen tarkoitukseen, joka monin paikoin kyseenalaistamatta oletettiin hyväksyttäväksi.

– Tämä on sikäli kiinnostavaa, että juuri Snowden-dokumenteissa tuotiin toistuvasti esiin, että valvontaa on harjoitettu myös esimerkiksi taloudellisten ja poliittisten etujen saavuttamiseksi, Tiainen kertoo.

Arvostelu herätti niukasti jatkopohdintaa poliittisissa dokumenteissa

Väitöskirjan tiedustelulainsäädäntöön liittyvä analyysi koski tiedonhankintalakityöryhmän mietintöä liitteineen vuodelta 2015. Tässä aineistossa esiintyy verkkotiedusteluun kohdistuvaa arvostelua muun muassa valvonnan mahdollisten taloudellisten seurausten, kyseenalaisen tehokkuuden ja kansalaisoikeusvaikutusten pohjalta.

Kritiikki jää mietinnössä suurelta osin vaille vastausta, eikä syvempää pohdintaa esimerkiksi verkkovalvonnan tehokkuudesta tai sen periaatteellisesta merkityksestä demokraattiselle järjestelmälle synny.

– Valvontaa puolustava näkökulma lähtee niukasti vuoropuheluun kriittisten äänien kanssa, Tiainen kuvaa.

FM Minna Tiaisen soveltavan kielitieteen (kieli- ja viestintätieteiden laitos) väitöskirjan “Justifying and challenging digital surveillance after the Snowden revelations: an analysis of media and political debates in Finland” tarkastustilaisuus järjestetään 5.9.2020 klo 12-15 Seminaarinmäen salissa S212. Vastaväittäjänä professori Risto Kunelius (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Sari Pietikäinen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi. Voit seurata väitöstilaisuutta verkkovälitteisesti täältä.

Minna Tiainen kirjoitti ylioppilaaksi Heinolan lukiosta vuonna 2006 ja valmistui maisteriksi vuonna 2012 Jyväskylän yliopistosta englannin oppiaineesta. Hän on ollut vuodesta 2015 lähtien tohtorikoulutettavana Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitoksella. Tiainen vietti syyslukukauden 2016 Cardiffin yliopistolla Walesissa Emil Aaltosen säätiön tukemana.

Tiainen tekee tutkimuksen ohella sivutoimisesti toimittajan töitä STT:llä. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Helsingin Sanomissa, Jyväskylän ylioppilaslehdessä ja Etelä-Suomen Sanomissa.

Yleisö voi seurata tilaisuutta verkosta, osoite on https://r.jyu.fi/dissertation-tiainen-050920.

Kustoksen puhelinnumero, johon yleisö voi soittaa esittää tilaisuuden lopussa mahdolliset kysymyksensä, on 040 769 0184.