8.4.2022: Historianopetuksen uudistuksen päämäärät kaipaavat selkiyttämistä (Vesterinen)
Historianopetus on ollut viime vuosikymmeninä muutoksessa niin Suomessa kuin kansainvälisestikin, kun opetuksen tavoitteeksi on asetettu historiallisen ajattelun taidot. Uudistuksen pyrkimyksenä on ollut saada oppilaat itse osallistumaan tiedonmuodostukseen ja siten ymmärtämään paitsi historiallista tietoa myös sen rakentumista. Tuoreimmassa, vuoden 2014 opetussuunnitelmassa tämä painotus vahvistui entisestään, kun oppiaineen arviointikriteerejä tarkennettiin.
– Tutkimaani luokkahuoneeseen taitopainotteinen opetus ei ollut kuitenkaan rantautunut. Opetus perustui pitkälti oppikirjan sisältöjen välittämiseen, eivätkä oppikirjat tukeneet historiallisen ajattelun oppimista. Toisaalta opettajan valitsemissa opetusmenetelmissä näkyi vahvana ihanne oppilaslähtöisyydestä, sillä oppilaat tekivät lukuvuoden aikana runsaasti itsenäistä tiedonhakua, Vesterinen kertoo.
Tutkittu opettaja suhtautui varauksella tuoreeseen opetussuunnitelmaan ja koki tarkennetut arviointikriteerit opettajan autonomiaa rajoittavana keinona saada opettajat sitoutumaan uudistukseen. Vielä vaikeampi pala olivat kuitenkin itse historian taidot. Uudistus vaikutti uhkaavan yleissivistyksen ja kriittisen kansalaisuuden ihanteita, koska erityisesti sisältötietojen merkitys uudistuksessa oli jäänyt epäselväksi.
– Uutta opetussuunnitelmaa laadittaessa olisi voitu huomioida opettajat hieman paremmin. Historianopettajat tutkitusti katsovat opetuksen merkitykseksi etenkin historian suurten linjojen hallinnan ja yleissivistyksen kartuttamisen. Opetussuunnitelmassa sisältötiedot on kuitenkin esitetty taidoista erillisinä, jolloin ne näyttäytyvät välineellisinä suhteessa taitoihin, Vesterinen pohtii.
Vesterinen myös epäilee, että historianopetuksen tavoitteiden pilkkominen pieniin osiin yksittäisiksi arvioitaviksi taidoiksi on hämärtänyt opetuksen varsinaista päämäärää ja mahdollisesti vaikeuttanut opettajien työtä, sillä näitä taitoja käytetään usein yhtäaikaisesti.
– Askeleena eteenpäin voisi olla paitsi arviointikriteerien yksinkertaistaminen myös historian taitojen sanoittaminen uudelleen historiallisen tiedon eri ulottuvuuksiksi, joita olisivat sisältötiedon ohella tieto ja ymmärrys siitä, kuinka tuota tietoa muodostetaan ja kuinka sitä käytetään yhteiskunnassa. Tällöin opetuksen kokonaispäämäärä voisi hahmottua nykyistä selkeämmin, Vesterinen ehdottaa.
FM Ida Vesterisen yleisen historian väitöskirjakäsikirjoituksen "Orders of history: An ethnographic study on history education and the enacted curriculum" tarkastustilaisuus pidetään 8.4.2022 klo 12 Jyväskylän yliopiston vanhassa juhlasalissa S212. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Jannet van Drie (Amsterdamin yliopisto) ja kustoksena yliopistotutkija, dosentti, Simo Mikkonen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Tilaisuutta voi seurata myös etänä: https://r.jyu.fi/dissertation-vesterinen-080422
Kustoksen puhelinnumero, johon etäyleisö voi tilaisuuden lopussa esittää mahdolliset kysymyksensä, on +358408093949
Linkki väitösjulkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9078-7
Taustatietoja:
Ida Vesterinen on kirjoittanut ylioppilaaksi Viitasaaren lukiosta vuonna 2008. Vuonna 2015 hän valmistui filosofian maisteriksi yleisen historian oppiaineesta Jyväskylän yliopistosta. Vesterisellä on pätevyys opettaa historiaa, yhteiskuntaoppia ja elämänkatsomustietoa. Väitösaiheensa ohella hän on tutkinut muun muassa yläkouluikäisten historian tekstitaitoja sekä yliopiston historianopetusta.
Lisätietoja:
Ida Vesterinen, ida.a.a.vesterinen@jyu.fi
Viestinnän asiantuntija Anitta Kananen, 040 846 1395, anitta.kananen@jyu.fi
