8.6.2020 Ovatko Elsa ja Anna erilaisia, kun he laulavat eri kielellä? (Reus)

Vastaväittäjänä senior lecturer, PhD Şebnem Susam-Saraeva (University of Edinburgh) ja kustoksena professori Sirpa Leppänen (Jyväskylän yliopisto).

Väitöstilaisuuden kieli on englanti. Seuraa väitöstä etänä Zoomin kautta: https://jyufi.zoom.us/j/63105740733 (Password: 623553). Kustoksen puhelinnumero, johon yleisö voi soittaa tilaisuuden lopussa mikäli mahdollisia yleisökysymyksiä on: +358 40 805 3201.

Disney-elokuvilla, kuten muillakin animaatioelokuvilla, on suuri vaikutus lapsiin ympäri maailmaa. Jyväskylän yliopistossa on tutkittu, kuinka lasten rakastaman Frozen – huurteinen seikkailu -animaatioelokuvan laulut muuttuvat käännettäessä kielestä toiseen. Tuore väitöstutkimus vertailee musiikillisia, visuaalisia ja kielellisiä elementtejä kuten loppusointuja, laulettavuutta, huulten liikkeitä ja sanojen merkityksiä saadakseen selville, miten hollanniksi dubattu versio Frozenista eroaa alkuperäisestä, englanninkielisestä versiosta.

Ymmärtääksemme, miten tällaisia elokuvia käännetään ja miten käännökset muuttavat elokuvaa, on selvitettävä mitä käännöksessä on tarkalleen muutettu ja mitä elokuvan ominaisuuksia asetetaan käännöksessä etusijalle. Frozenin osalta tutkimuksen tulokset osoittavat, että hollantilaisessa versiossa elokuvan lauluissa on suurin piirtein samanlaiset loppusoinnut, rytmi ja laulettavuus kuin alkuperäisessä versiossa, kuten myös lähes samat huulten liikkeet ja muut suhteet näytettyihin kuviin. Joidenkin sanojen merkityksiä on kuitenkin muutettu tämän mahdollistamiseksi.

Hollantilaiset Elsa ja Anna eroavat vain hieman alkuperäisistä, englanninkielisistä versioistaan. Hollanninkielisessä elokuvassa Elsa esitetään kylmempänä pahiksena, ja Anna taas joissakin lauluissa hieman vähemmän itsevarmana. Myös joitakin elokuvan teemoja on käännöksessä yksinkertaistettu. Tämä saattaa vaikuttaa siihen, miten lapset tulkitsevat elokuvan, mikä onkin oiva kysymys käsiteltäväksi tulevassa tutkimuksessa.

Oven avaus kohti uutta tutkimusta

Toinen tutkimuksen tärkeä löydös on Disney-elokuvien käännösten analyysiin käytetty malli. Musiikillisten, visuaalisten ja kielellisten ominaisuuksien kolmiomallia käyttämällä tutkijat voivat tarkastella elokuvien kieliversioiden eroavaisuuksia jäsennetysti ja järjestelmällisesti. Tämä mahdollistaa tulevaisuudessakin animaatioelokuvien käännösten ja Frozen-elokuvan erikielisten käännösten tutkimuksen, sekä sen tarkastelun, miten erilaiset käännösstrategiat vaikuttavat elokuvien tulkintaan. Tutkimusaihe on edelleen hyvin tuore, mutta nämä tulokset ohjaavat kohti tärkeitä uusia havaintoja.

Löydökset auttavat meitä ymmärtämään, miten musiikki, kuvat ja kieli muodostavat kääntämisessä erottamattoman kokonaisuuden. Tekstin ohella elokuvan laulua kääntävän tulee kiinnittää huomiota monenlaisiin musiikillisiin ja visuaalisiin elementteihin, mikä on haastava tehtävä. Kääntäjän tulee varmistaa, että hänen uusi sanoituksensa sopii yhteen esimerkiksi laulun rytmin kanssa, ja että sanat sopivat yhteen ruudulla nähtävien suun liikkeiden kanssa. Kaikkien ominaisuuksien tulee toimia samanaikaisesti. Täten tutkimus tarjoaa tärkeää tietoa myös kääntäjien, kirjoittajien ja elokuvasäveltäjien koulutukselle.

FM Tim Reus on hollantilainen kääntämisen tutkija. Hänellä on kandidaatin tutkinto englannin kielen oppiaineesta Amsterdamin VU-yliopistossa vuodelta 2014 sekä maisterin tutkinto käännöstieteistä Leidenin yliopistossa vuodelta 2015. Hän on ollut tohtorikouluttavana Jyväskylän yliopistossa vuodesta 2016, ja luennoinut yliopistolla vuodesta 2018.

Lisätietoja:

Tim Reus, treus90@gmail.com, +31 6 513 22 671 (englanniksi, sovitusti arkisin klo 10-20)

Teos on julkaistu sarjassa JYU Dissertations, numero 229, Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8179-2 (PDF), Linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8179-2