9.11.2019: Musiikin kuuntelusta apua yksinäisyyteen – Tutuilla kappaleilla tyydytetään sosiaalisia tarpeita (Schäfer)
Schäferin tutkimuksen mukaan musiikkia käytetään aktiivisesti yksinäisyyden tunteiden lievittämiseen muiden medioiden ohella. Tutkimus paljastaakin, että tuttujen kappaleiden kuuntelu yksinäisyydessä voi lievittää yksinäisyyden tunnetta ainakin väliaikaisesti.
Musiikin kuuntelu voidaan siis käsittää symbolisena sosiaalisen käyttäytymisen muotona. Tämä tarkoittaa toimintoja, joiden kautta yksilöt solmivat mielessään yhteyksiä muihin ihmisiin.
Musiikki herättää muistoja
Internetissä toteutetun kyselytutkimuksen tulokset antavat suuntaa sille, millä tavoin musiikki voi lievittää yksinäisyyttä. Ensinnäkin, ihmiset näyttäisivät mielessään samastuvan musiikin esittäjiin. Tämä niin kutsuttu empaattinen samastuminen tapahtuu musiikin ja laulutekstien kautta, jotka resonoivat kuulijan omien kokemusten kanssa. Vastaavaa samastumista tapahtuu koettaessa yhteyttä television ja kirjojen todellisiin tai fiktiivisiin hahmoihin.
– Tutut melodiat voivat tutkimuksen mukaan myös aktivoida muistoja merkityksellisistä suhteista sekä herättää nostalgisia tunteita, Schäfer kuvaa.
Aiemmissa tutkimuksissa on todettu nostalgian tunteiden lievittävän yksinäisyyttä, ja muihin medioihin verrattuna musiikki vaikuttaisikin olevan nostalgian tunteiden herättäjänä erityisen tehokas väline.
Musiikin kuuntelu voi auttaa, jos ystävät tai sukulaiset eivät ole tavoitettavissa
On todennäköistä, että musiikin kuuntelu on hyödyllisintä silloin kun sitä käytetään suoran sosiaalisen vuorovaikutuksen jatkeena.
– Kuten ei muitakaan symbolisen sosiaalisen käyttäytymisen muotoja, musiikin kuuntelua ei tulisi käyttää suoran sosiaalisen vuorovaikutuksen pitkäaikaisena korvikkeena, Schäfer muistuttaa.
Sosiaalisina olentoina ihmiset tarvitsevat yhteenkuuluvuuden ja hyväksytyksi tulemisen kokemuksia, sekä yhteyttä toisiin ihmisiin. Mikäli nämä tarpeet eivät täyty, ihmiset kärsivät fyysisesti ja psyykkisesti, ja yksinäisyyden vaikutukset terveydelle ovat verrattavissa korkean verenpaineen, ylipainon tai tupakoinnin haittoihin. Ihmisten kokiessa riittävässä määrin positiivista sosiaalista vuorovaikutusta he kykenevät ainakin tilapäisesti tyydyttämään sosiaalisia tarpeitaan myös epäsuoran symbolisen vuorovaikutuksen avulla.
Ihmiset saattavat ohjautua symbolisen sosiaalisen vuorovaikutuksen pariin tiedostamatta toimintansa todellisia syitä. Katsottuaan jakson suosikki tv-sarjastaan, kuvia läheisistään, tai luettuaan romaanin he voivat kuitenkin kokea olonsa paremmaksi, sillä he ovat kokeneet yhteyttä johonkin. Tämän tutkimuksen mukaan tuttujen kappaleiden kuuntelu voi samalla tavoin vähentää yksinäisyyden tunnetta.
Dipl.-Psych. Katharina Schäferin musiikkitieteen väitöskirjan ”Connecting sounds: Private music listening as symbolic social bahviour” (Yhdistävät sävelet: Yksityinen musiikinkuuntelu symbolisena sosiaalisena käyttäytymisenä) tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä tutkijatohtori, PhD Tommi Himberg (Aalto-yliopisto) ja kustoksena apulaisprofessori Suvi Saarikallio (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Tilaisuutta voi seurata suorana verkkolähetyksenä osoitteessa: https://jyufi.zoom.us/j/974657342
Lähetys avautuu 9.11.2019 klo 11. Sammutathan oman kamerasi ja mikrofonisi.
Lisätietoja:
Katharina Schäfer, katharina.schafer@jyu.fi, 040 838 2884
Viestintäharjoittelija Marke Rissanen, marke.s.k.rissanen@jyu.fi, 040 831 6228
Katharina valmistui vuonna 2004 viiden parhaan joukosta Saksin osavaltion koulusta St. Afra Meissenissä. Hän opiskeli Martin-Luther-yliopistossa Halle-Wittenbergissa ja Humboldt-yliopistossa Berliinissä Saksassa pääaineenaan psykologia ja sivuaineenaan musiikkitiede. Hän sai psykologin tutkinnon (ylempi korkeakoulututkinto) erinomaisin arvosanoin vuonna 2013. Katharina on työskennellyt Prof. Dr. Stefan Koelschin johdolla kognitiotieteen ja aivotutkimuksen tutkimuskeskus Max Planck -instituutissa Leipzigissä (Saksa), professori Mari Tervaniemen johdolla aivo- ja musiikintutkimuksen tutkimusryhmässä Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä sekä professori Tuomas Eerolan johtamassa Suomen Akatemian rahoittamassa projektissa Jyväskylän yliopiston monitieteisen musiikkitutkimuksen keskuksessa.
Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 145, Jyväskylä 2019, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7910-2. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7910-2
