9.8.2019 Muutokset haastavat ammattikorkeakouluja (Töytäri)

Noin neljännes ammattikorkeakouluopettajista näkee digitaalisuuden välttämättömänä pahana. Suurin osa opettajista pitää kuitenkin digiteknologiaa mahdollisuutena, toivottuna tai kaikkialla läsnä olevana apuna. Opettajat kokevat työnsä yksilölliseksi toiminnaksi, ja vain osa opettajista on omaksunut muutoksen kohti ohjaavaa ja yhteisöllistä työtapaa opetuskeskeisen työskentelyn sijaan.
Aiija Töytäri.
Julkaistu
9.8.2019

Terveystieteiden lisensiaatti Aija Töytäri on tutkinut väitöstutkimuksessaan, miten ammattikorkeakouluopettajat oppivat ja hyödyntävät digitaalisuutta työssään ja minkälaisia osaamishaasteita heillä on työelämäyhteistyössä. Tulokset ovat yllättäviä, sillä opettajien työn katsotaan yhä enenevissä määrin muuttuneen yhteistoiminnalliseksi.

- Tutkimuksessa kuitenkin vain pieni edelläkävijöiden joukko kuvasi oppimistaan innovatiivisena toimintana korkeakoulun ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden kanssa, Töytäri Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta sanoo.

Opettajien kuvauksissa näkyy perinteistä ajattelua oppimisesta yksilöllisenä toimintana, mutta toisaalta nykyisten oppimiskäsitysten kanssa samansuuntaista ajattelua. Oppimisen ei tulisi rajoittua luokkahuoneisiin ja yksilölliseen kognitiiviseen toimintaan vaan tapahtua paljolti verkostomaisessa ja innovatiivisessa yhteistyössä kumppaneiden kanssa.

- Vain alle viidenneksellä digitaalisuuden hyödyntäminen on laajaa, omaan kehittymiseen tähtäävää ja toteutuu vuorovaikutuksessa ulkopuolisten kanssa verkostoissa ajasta ja paikasta riippumattomana. Työelämäyhteistyön osaamishaasteena on yhteistyön vähäisyys ja kumppanuuksien puute, Töytäri sanoo.

Opettajat tarvitsevat uutta osaamista

Väitöskirjan tulosten mukaan ammattikorkeakouluopettajuus kiteytyy neljään muotoon: 1) individualistinen opettajuus, 2) kollegiaalinen opettajuus, 3) tiimimäinen, yhteisöllinen opettajuus oman alan toimijoiden kanssa ja 4) verkostoitunut, kansainvälinen opettajuus. Tulokset tuovat esiin ammattikorkeakouluopettajan työn kirjon.

- Vaikka aikaisempien tutkimustulosten perusteella ammatillinen opettajuus on muuttunut yksilöllisestä yhteisöllisempään suuntaan, verkostoitunut ja varsinkaan kansainvälinen opettajuus ei näyttäydy tämän tutkimuksen mukaan hallitsevana muotona ammattikorkeakoulutuksessa, Töytäri huomauttaa.

Tutkimus luo uutta tietoa ammattikorkeakouluopettajien omasta oppimisesta ja nostaa esiin ammattikorkeakouluopettajien osaamisen kehittämiskohteita. Tulosten perusteella on ilmeistä, että opettajat tarvitsevat myös digitaalisuuden hyödyntämiseksi ja työelämäyhteistyöhön laajempaa osaamista ja täydennyskoulutusta.

Väitoskirja koostuu neljästä artikkelista, joista kahden tutkimuksen kohdejoukkona olivat kaikki Suomen ammattikorkeakoulujen opettajat (lähes 6000 henkilöä).  Aineisto kerättiin kyselylomakkeella ja analysoitiin sekä laadullisella, fenomenografisella, tutkimusotteella että määrällisesti.  Kolmannen artikkelin aineisto kerättiin kyselylomakkeella ja sen kohteina olivat FUAS ammattikorkeakoulujen opettajat (yli 700 henkilöä). Neljännessä tutkimuksessa haastateltiin 16 korkeakoulutuksen kehittämishankkeessa mukana ollutta ammattikorkeakouluopettajaa.

TtL Aija Töytärin fysioterapian väitöskirjan "Näkökulmia ammattikorkeakouluopettajan oppimiseen ja osaamishaasteisiin" tarkastustilaisuus pidetään Arppeanum-auditoriossa (Snellmaninkatu 3, Helsinki) 9.8.2019 klo 12. Vastaväittäjänä FT, dosentti Seija Mahlamäki-Kultanen (Hämeen ammattikorkeakoulu) ja kustoksena FT Arja Piirainen. Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Julkaisun tiedot:

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 104, Jyväskylä 2019, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7811-2. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7811-2 (PDF).

Taustatiedot:

Aija Töytäri kirjoitti ylioppilaaksi Haminan yhteiskoulusta 1977, valmistui lääkintävoimistelijaksi Lappeenrannan sairaanhoito-oppilaitoksesta 1980 ja erikoislääkintävoimistelijaksi Keski-Suomen sairaanhoito-oppilaitoksesta 1984. Terveydenhuollon maisteriksi Töytäri valmistui 1990 ja terveystieteen lisensiaatiksi 2001 Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta pääaineena fysioterapia.

Aija Töytäri on työskennellyt fysioterapeuttina Helsingin yliopistollisen keskussairaalassa ja Keski-Suomen keskussairaalassa sekä apulaistutkijana Työterveyslaitoksella. Töytäri on työskennellyt useissa organisaatioissa fysioterapian ja kuntoutuksen sekä terveysalan opettajana. Koulutussuunnittelijan ja -päällikön tehtävissä Töytäri on toiminut Jyväskylän ammattikorkeakoulun terveysalalla ja ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. 

Aija Töytäri on toiminut projektipäällikkönä opetus- ja kulttuuriministeriön ammattikorkeakouluopettajuuden kehittämishankkeessa HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulussa ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kehittämishankkeessa Hämeen ammattikorkeakoulussa.  Kehittämispäällikkönä Töytäri toimi FUAS federaatiossa. 

Nykyisessä opetusneuvoksen tehtävässään Aija Töytäri toimii opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen ja tutkimuksen sekä lukio- ja opettajankoulutuksen osastolla korkeakoulutuksen ohjaus- ja kehittämistehtävissä.