Abdullah Gül, Turkin tasavallan presidentti: Turkki ja EU: Yhteisen tulevaisuuden rakentaminen

Turkin ja EU:n välisillä suhteilla on pitkä historia. Ankaran sopimus näiden kahden osapuolen välillä solmittiin 45 vuotta sitten. Päätös tulliliitosta vuonna 1995 oli tärkeä kohokohta. Sen avulla Turkki ja EU sidottiin yhteen myös tiukoilla taloussiteillä. Tärkeä käännekohta suhteissamme tapahtui maassanne. Turkin EU-hakijamaan asema julistettiin virallisesti Helsingissä vuonna 1999.  

Emme unohda Suomen olennaista roolia todella rehellisenä välittäjänä Turkin ja EU:n suhteiden edistämisessä. Tämä päätös aloitti uuden aikakauden Turkin ja EU:n suhteissa. Se oli todistus turkkilaisen yhteiskunnan eurooppalaisesta kutsumuksesta ja osoitus Turkin jatkuvasta nykyaikaisuuden ja edistyksen etsimisestä vuosisatojen aikana. Turkki-päätös teki EU:sta vahvemman, filosofisesti täydemmän.

Turkki on maa, joka nykyaikaistuu nopeasti, ja päämäärämme EU-jäsenyydestä on yksi tärkeimmistä liikkeelle panevista voimista maamme muutoksessa.

Viime vuosina Turkissa on ollut nähtävissä ”hiljainen vallankumous”: yhteiskunnan sosiaalinen, kulttuurinen ja poliittinen rakenne on muuttunut. Perusteelliset ja tehokkaat uudistukset ovat tehneet lopun vuosikymmeniä vanhoista tabuista. Turkki on nyt elinvoimainen demokratia, missä jokaisen ihmisen äänellä on merkitystä.

EU-jäsenyys on Turkille historiallisen prosessin luonnollinen seuraava vaihe. Kutsumuksemme on todellinen ja oikeutettu. Samaan aikaan myös Eurooppaa liittävät Turkkiin syvät ja tärkeät yhteiset siteet. Ne tekijät, jotka sitovat meitä yhteen, ovat paljon vahvempia kuin ne, jotka erottavat meitä. Meidän tulee miettiä tätä, kun puhumme yhteisen tulevaisuuden rakentamisesta Turkille ja EU:lle.

Kaikki ei luonnollisesti ole aina täydellistä suhteissamme. Turkin yleinen mielipide on joskus lannistunut joidenkin EU:sta tulevien äänien vuoksi. Puheet Turkille annettujen lupausten uudelleen harkitsemisesta; asiaan liittymättömien kysymysten liittäminen jäsenyysprosessiimme; Turkin ja EU:n välisten suhteiden käyttäminen poliittisiin tarkoituksiin kotimaassa ovat aiheuttaneet pettymystä. Toisaalta, tekninen neuvotteluprosessi jatkaa etenemistä. Delegaatiot matkustavat Brysselin ja Ankaran välillä joka viikko. Lainsäädäntöämme joka alalla – ympäristöstä elintarviketurvallisuuteen ja koulutukseen – uudistetaan. Kuvan tämä puoli on rauhallinen ja yhdenmukainen. Poliittinen retoriikka ei vaikuta siihen.

Kun puhumme yhteisen tulevaisuuden rakentamisesta EU:n kanssa, teemme sen tietoisina siitä, että liittymisemme ei tapahdu vuoden päästä. Kun jatkamme lainsäädäntömme yhdenmukaistamista EU:n kanssa, Turkista tulee yhä varmempi ja vahvempi. Maa, joka on täyttänyt kaikenkattavat Kööpenhaminan poliittiset ja Maastrichtin taloudelliset kriteerit; maa, joka on täydellisesti yhdenmukaistanut lainsäädäntönsä EU:n kanssa; maa, jossa on toimiva demokratia ja elinvoimainen markkinatalous; ja maa, joka tuo vakautta ja vaurautta yhdelle maailman tulenarimmista alueista. Turkki on jo Euroopan 6. suurin ja maailman 17. suurin talous.

Se Turkki, jonka tunnette tänään, ei ole sama Turkki kuin vuosien päästä. Ja se Turkki, joka tulee EU:n jäseneksi, ei ole se samanlainen kuin tänä päivänä tuntemanne Turkki.

Kysymys ”eurooppalaisesta identiteetistä” nousee usein esiin, kun puhutaan Lissabonin sopimuksesta tai Turkin ja EU:n välisistä suhteista. Euroopan perusolemuksen rajoittaminen maantieteellisiin tai uskonnollisiin kysymyksiin ei sovi EU:n kaltaiselle rauhanprojektille. Maantiede asettaa vain kehykset Euroopan rakenteelle. Tosiasiassa Euroopan rajoja määrittelevät sen arvot. Tulevien sukupolvien eurooppalaisten tulee olla itsevarmoja maailmankansalaisia. Uskon, että Euroopan unioni on omaksunut tämän tavoitteen filosofiaansa. EU:n motto ”yhtenäisyyttä erilaisuudessa” todistaa tämän puolesta. Kun Turkki on mukana EU:ssa, EU on rikkaampi kuin koskaan erilaisuudessaan, joka yhdistää eurooppalaisia. Komissaari Rehnin sanoin ”Euroopan kartta määritellään eurooppalaisten mielissä”.

Turkki uskoo yhteisiin arvoihin, ihanteisiin ja periatteisiin perustuvaan Euroopan unioniin. Meitä yhdistävät demokratian, oikeusvaltion, ihmisoikeuksien, sosiaalisten oikeuksien, vapaan markkinatalouden ja kulttuurisen moninaisuuden arvot. Tämä on tehnyt EU:sta sen vahvan rakennelman, mikä se tänään on. Ja tämä on sanut Turkin ylittämään itsensä hiljaisessa vallankumouksessaan.

Euroopan unioni on todennäköisesti 20.vuosisadan tärkein rauhanprojekti. Se alkoi, kun 6 jäsentä teki yhteistyötä teräs- ja hiilikysymyksissä ja on laajentunut käsittämään 27 jäsentä, joilla on kunnianhimoinen tavoite tiiviimmästä unionista. Uskon vahvasti, että Turkilla on tärkeä panos annettavanaan tälle kiitettävälle päämäärälle. Jäsenyytemme tulee olemaan vuosisatoja vanhan nykyaikaistamisprosessin viimeinen vaihe. Turkin strateginen, kulttuurinen ja taloudellinen potentiaali Unionin tulevalle identiteetille on tullut yhä selvemmäksi tämän uuden epävarmuuden aikakautena. Turkille ja EU:lle on annettu historiallinen tehtävä. Yhteinen tulevaisuutemme odottaa meitä. Aika tarttua siihen on nyt.