Ahdistiko euroon siirtyminen? Suomalaiset ovat tottuneet moniin valuuttoihin
Siinä missä 2000-luvun alussa hankaluutta aiheutti valuutan vaihto toiseksi, paria sataa vuotta aiemmin, 1800-luvun alkupuoliskolla, maassa oli käytössä laskutavasta riippuen viidestä kuuteen valuuttaa. Osa rahoista oli ruotsalaisia, osa venäläisiä. Tilanne syntyi, kun Suomi siirrettiin Ruotsin alaisuudesta osaksi Venäjän keisarikuntaa vuonna 1809.
Osana Ruotsia Suomen alueella oli ollut käytössä ruotsalainen raha, jota aikakaudelle tyypilliseen tapaan oli sitäkin kierrossa useaa sorttia. Maksuvälineinä ja hintoja ilmoitettaessa käytettiin niin hopea-, velkakirja- ja pankinriksejä. Venäjään liittämisen myötä maahan tuotiin sekä hopeiset että paperiset ruplat. Kaiken kukkuraksi Suomen Pankki alkoi pian lasketa liikenteeseen omia ruplamääräisiä seteleitään. Maassa tavattiin myös vanhoja platinaisia ja kultaisia kolikoita sekä esimerkiksi norjalaista rahaa Käsivarren Lapissa.
Aikalaiskertomuksissa ajan rahaoloja kuvataankin usein sekaviksi ja hankaliksi, ja sittemmin käsitys on jäänyt kyseenalaistamattomana elämään. Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen tutkimusryhmä tarttui haasteeseen ja päätti selvittää, missä määrin valuuttojen moninaisuus hankaloitti 1800-luvun alkupuoliskon suomalaisten arkea. Lopputulos oli, että siinä missä euroja opittiin käyttämään varsin nopeasti ja markkojen ja eurojen hetkellinen rinnakkainen käyttö ei 2000-luvun alun suomalaisten arkea sotkenut, myös 1800-luvun alun suomalaisille valuuttojen moninaisuus ei tarkoittanut sellaista vaikeutta kuin on totuttu ajattelemaan.
”Niin kutsuttu monivaluuttaisuus oli pikemminkin normi kuin poikkeus esiteollisella ajalla”, toteaa ryhmän jäsen, tutkijatohtori Miikka Voutilainen. ”1800-luvun alun suomalaiselle nykyisenkaltaisessa, yhteen valuuttaan perustuvassa järjestelmässä eläminen olisi peräti omituista. Esiteollisessa yhteiskunnassa useille valuutoilla oli näet merkityksensä: yhdellä valuutalla voitiin esimerkiksi korvata toisen puutetta. Sama on havaittavissa myös monissa nykypäivän kehittyvissä maissa.”
Eri puolilla maata käytettiin eri valuuttaa
Tutkimuksen tärkein löydös oli kuitenkin se, että vaikka maassa oli käytössä monta rahalajia, oli vain harvoja alueita, joissa samanaikaisesti käytetiin useampia valuuttoja rinnakkain.
”Oli toisin sanoen tyypillisempää, että kullakin alueella käytettiin tiettyä valuuttaa. Länsi-Suomessa ja Lapissa käytettiin yhä 1830-luvulla, 20 vuotta Ruotsista erkaantumisen jälkeen, ruotsalaista rahaa, kun taas itäisimmissä, perifeerisimmissä osissa maata kierrossa oli edelleen hopeisia ruplia, joita muissa osissa maata ei oltu käytetty aikapäiviin. Helsingistä Savoon kulki alue, jossa oli omaksuttu paperisten ruplien käyttö. Alueet, joissa valuuttoja yhä 1830-luvulla käytettiin sekaisin, sijoittuivat ruotsalaisen ja venäläisen rahan käyttöalueiden väliin nykyisen Keski-Suomen alueelle, siis esimerkiksi myös itä- ja länsimurteiden murrosalueelle”, selventää tutkijatohtori Riina Turunen.
Kokonaisuutena tutkimus lisää ymmärrystä Suomen alueellisesta jakautumisesta omiin, toisistaan varsin eristyksissä olleisiin alueisiin. Alueiden rajoja määrittelivät ennen kaikkea kaupankäynnin suunta ja rajat.
”Vaikka todistusaineisto on kahdensadan vuoden takaa, auttaa se ymmärtämään paitsi nykyisten kehittyvien maiden taloudellisia olosuhteita, myös Suomen nykyistä alueellisuutta ja aluepolitiikkaa”, katsovat Voutilainen ja Turunen.
Tutkimusryhmän artikkeli “Multi-currency Regime and Markets in Early Nineteenth-century Finland” on ensimmäinen suomalaisten tutkijoiden tai Suomea koskevan tutkimuksen raportointi Financial History Review:ssä. Kyseessä on Cambridge University Press:in julkaisema korkeatasoinen rahoitus- ja valuuttahistoriaan keskittyvä vertaisarvioitu akateeminen julkaisu. Tutkijatohtori Miikka Voutilaisen ja tutkijatohtori Riina Turusen lisäksi tutkimusryhmään kuului professori Jari Ojala.
Yhteystiedot:
Riina Turunen, FT, tutkijatohtori
Historian ja etnologian laitos
Jyväskylän yliopisto
Sähköposti: riina.j.turunen@jyu.fi
Puh. 040-805339
