Akatemialta rahoitusta viidelle Jyväskylän yliopiston tutkimukselle
Biologian ja ympäristötieteiden laitoksen apulaisprofessori Lotta-Riina Sundbergin hanke, jossa tutkitaan bakteriofagien ekologiaa limakalvoympäristössä, sai 500 000 euron rahoituksen. Limakalvot suojaavat meitä taudinaiheuttajilta, mutta ikääntymisen myötä ne heikkenevät, mikä lisää infektioalttiutta. Limakalvoilla luontaisesti esiintyvät bakteereita infektoivat virukset, faagit, saattavat olla yksi tekijä, joka suojaa meitä bakteeritartunnoilta. Tässä projektissa selvitetään faagien ja bakteerien vuorovaikutuksia ja ekologiaa limakalvoilla. Tavoitteena on selvittää tekijöitä, jotka vaikuttavat esimerkiksi faagiterapian onnistumiseen.
Niin ikään biologian ja ympäristötieteiden laitoksella työskentelevä akatemiatutkija Matti Jalasvuori sai 480 240 euron rahoituksen hankkeelle, jossa tutkitaan antibioottiresistenssiä tuottavia geenejä. Antibioottiresistenssikriisi on suurelta osin plasmideihin kohdentuva ongelma. On kuitenkin olemassa bakteriofageja, bakteereita tappavia viruksia, jotka käyttävät isännän tunnistukseen erityisesti plasmidien tuottamia proteiineja. Näillä faageilla on merkittävää potentiaalia sovelluksissa ja terapiassa. Tällä hetkellä tunnistetut plasmidiriippuvaiset faagit tunnistavat kuitenkin vain pienen osan tunnetuista plasmideista. Tässä projektissa eristetään ja tutkitaan uusia plasmidiriippuvaisia faageja, ja laajennetaan tunnettujen faagien isäntäkirjoa.
Liikuntalääketieteen akatemiatutkija Satu Pekkala selvittää tutkimuksessaan suolistoon ja aivoihin liittyviä tekijöitä, jotka osaltaan aiheuttavat fyysistä inaktiivisuutta. Kun tekijät on selvitetty, on mahdollista niiden avulla edistää liikkuvuutta. Jos ihminen ei saa mielihyvää liikunnasta, hänen ei tee mieli harrastaa sitä, minkä seurauksena liikkuminen vähenee ja ylipainoa kertyy. Syitä liikunnasta saatavan mielihyvän puutteelle ei tällä hetkellä tunneta hyvin. Yksi selitys voivat olla suolistoamme asuttavat mikrobit ja niiden ravinnosta tuottamat aineenvaihdunnan tuotteet, jotka säätelevät mielihyvää. Tässä tutkimuksessa tuodaan uutta tietoa näiden roolista liikkumattomuudessa. Hankkeelle myönnettiin 499 865 euron rahoitus.
Liikuntafysiologian apulaisprofessori Riikka Kivelän hanke perehtyy verisuonistoon liikunnan terveysvaikutusten välittäjänä. Liikunnan terveysvaikutukset on osoitettu useissa epidemiologisissa tutkimuksissa, mutta molekyylitason mekanismit, joiden kautta vaikutukset välittyvät eri kudoksissa ovat vielä suurelta osin epäselviä. Näiden mekanismien ymmärtäminen auttaa suunnittelemaan uusia hoitoja sydän- ja verisuonitautien sekä aineenvaihduntasairauksien hoitoon. Tutkimuksen hypoteesi on, että verisuonisto, joka on elintärkeä kaikkien kudosten toiminnalle, on keskeisessä roolissa elintapasairauksien riskitekijöiden haittavaikutuksen sekä liikunnan terveyshyötyjen välittämisessä. Hankkeen saama rahoitus on 499 499 euroa.
Gerantologian ja kansanterveyden apulaisprofessori Mikaela von Bonsdorff liikuntatieteellisestä tiedekunnasta on partnerina Tampereen yliopiston johtamassa konsortiossa, jonka tutkimuksen aihe on Kohti terveempää vanhenemista: elektronisen frailtyindeksin analysointi ja kehittäminen haavoittuvien henkilöiden tunnistamiseksi Suomen terveydenhuollossa varhaisessa vaiheessa. Tämän konsortion saamasta rahoituksesta Jyväskylän yliopiston osuus on 299 958 euroa.
Lisätietoja: Suomen Akatemian tiedote
