Akillesjänteen tutkimusta esiteltiin laajasti seminaarissa. Nyt mukaan haetaan uusia tutkittavia!
Achilles-projektin johtava tutkija professori Taija Juutinen avasi seminaarin kertomalla Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan pitkästä historiasta akillesjänteen rakenteen ja toiminnan tutkimuksessa, joka sai alkunsa jo edesmenneen professori Paavo Komin 1980-luvun kansainvälisesti tunnetuista tutkimuksista. Sittemmin Taija Juutisen (aka. Taija Finni) johdolla on toteutettu lukuisia akillesjänteen rakennetta ja toimintaa käsitteleviä tutkimuksia ja väitöskirjoja.
Seminaari jatkuitutkijatohtori Ra’ad Khairin esitykselläakillesjänteen monimutkaisesta ja kiertyneestä rakenteesta ja toiminnasta. Achilles-projektissa jänteen moninaista rakennetta tutkitaan muun muassa 3D ultraäänikuvantamisen sekä lihaskohtaisen sähköstimulaation aikana ja tuloksia verrataan 7-Teslan MRI-kuvantamisella saatuihin tuloksiin.
"Jänteen yksilöllisen rakenteen paremmalla tuntemuksella voi tulevaisuudessa olla mahdollisuuksia jännevammojen ennaltaehkäisyn ja kuntoutusmenetelmien kehittämiseen", Khair kertoi.
Faskiakäsittelyyn erikoistunutkirurgian erikoislääkäri Riitta Tötterman kertoi kuulijoille pohkeen ja erityisesti leveän kantalihaksen anatomiasta ja toiminnasta sekä faskiakäsittelyn mahdollisuuksista akillesjänteen kiputilojen hoidossa.
"Leveä kantalihas on suuri ja voimakas nilkkanivelen ojentaja ja muun muassa runsas paikoillaanolo ja lihasheikkous saattavat aiheuttaa kireyksiä, joilla puolestaan voi olla merkittävä rooli erilaisissa akillesjänteen oireissa", Tötterman avasi.
Luennon aikana Tötterman kertoi esimerkkejä klinikallaan hoitamista potilaista ja lisäksi demonstroi faskiamanipulaatiota käytännössä akillesjänteen oireista kolme vuotta kärsineen vapaaehtoisen avulla.
Seminaarin aikana Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa vieraillut apulaisprofessori Stephanie Cone (Delawaren yliopisto) kertoi esityksessään uusista menetelmistä akillesjänteen tutkimuksessa. Stephanie kuvaili leikkausaaltoja hyödyntävän jännevoima-anturin ja suuritehoisen magneettikuvantamisen avulla saavutettuja tuloksia akillesjänteen toiminnan ja yksityiskohtaisen rakenteen tarkastelussa. Stephanie toi Yhdysvalloista mukanaan uuden tensiometri -teknologian professori Juutisen jännetutkimuksiin, ja se onkin ollut liikuntalaboratoriolla jo ahkerassa käytössä maisteriopiskelija Jeremias Malisen biomekaniikan pro gradu -tutkielman aineistonkeruussa.
Achilles-projektin konsortion jäsen apulaisprofessori Marko Matikainen (LUT yliopisto) päätti seminaarin luennolla akillesjänteen mallinnuksesta. Markon johtama tutkimusryhmä kehittää omaa innovatiivista mallinnukseen hyödynnettävää koodia akillesjänteen rakenteen ja toiminnan selvittämiseksi. Koodissa yhdistyvät erilaiset kinematiikan ja dynamiikan tarkastelun menetelmät ja mallintamisessa käytetään akillesjänteen kolmeulotteista rakennetta.
Osallistu tutkimukseen! Akillesjänteen 3D-rakenne levossa ja fyysisten suoritusten aikana
Achilles-projektin laboratoriomittauksiin ja kyselytutkimuksiin rekrytoidaan aktiivisesti uusia tutkittavia. Yhteydenotot voi tehdä sähköpostitse osoitteeseen achilles-projekti@jyu.fi.
Lue lisää tutkimuksesta täältä.
