Ampumahiihdon jättiuudistus mahdollistaa laadukkaamman tekniikkavalmennuksen sekä urheilijan itsenäisen osumapisteiden seurannan
Uutta järjestelmää on testattu ja kehitetty kahden vuoden ajan yhteistyössä Jyväskylän yliopiston liikuntateknologian yksikön sekä Vuokatti Sportin kanssa. Ampumahiihdon tauluteknologia ottaa nyt lajin suurimman kehitysaskeleen sitten 1980-luvun. Tuolloin yhtiön perustaja Ilmo Kurvinen mullisti lajin peltitauluillaan, jotka korvasivat pahvi- ja lasitaulut.
”Akustisen verkon läpi lentänyt luoti pysähtyy radan takana olevaan lyijynkeräimeen. Näin ampumaradalta saadaan lyijy talteen lähes sataprosenttisesti. Kun ympäristövaatimukset kiristyvät, tämä helpottaa ratojen rakentamista myös ampumahiihtostadionien ulkopuolelle”, sanoo Suomen Biathlon Oy:n toimitusjohtaja Marko Kurvinen.
Urheilijoille ja valmentajille välitön palaute osumasta – televisionkatsojille parempi katselukokemus
Lyijyn talteenoton ohella suuren muutoksen kokevat myös itse urheilijat ja valmentajat, sillä he saavat ampumasuorituksesta välittömän palautteen. Uudet taulut vapauttavat valmentajan putken takaa havainnoimaan muita asioita sekä mahdollistaa ammunnan tekniikan valmentamisen paljon laadukkaammin kuin normaalissa ampumahiihtoharjoituksessa ns. normaalilla ampumaradalla.
Oman osansa saavat myös yleisö ja tv-katsojat, sillä luodin kulkiessa akustiseen kammioon, sen tarkka osumakohta näkyy valmentajien laitteiden lisäksi suorana tv-grafiikassa. Tämä tuo valmentajille ja tuomareille reaaliaikaista tietoa osumista – ja televisiokatsojille lisää spekuloitavaa.
”Uusi teknologia, jossa urheilija näkee itse osumat tabletilta mahdollistaa sen, että valmentaja pystyy katsomaan ammunnan aikana itse ammuntaa. Teemme havaintoja tekniikasta ja itse ammuntasuorituksesta kaukoputkella osumien katsomisen sijaan”, kertoo Vuokatti-Ruka urheiluakatemian ampumahiihtovalmentaja Maija Holopainen.
Myös vastikään ampumahiihdon ammunnan osumatarkkuuteen vaikuttavista tekniikan osa-alueista väitellyt Miika Köykkä pitää uutta teknologiaa erittäin edistyksellisenä.
”Urheilijan itsenäinen osumapisteiden seuranta ei aiemmin ole ollut mahdollista. Tavallisesti yksi valmentaja voi kerrallaan tarkkailla yhden urheilijan osumia. Onhan tietokoneen tekemä osumapisteen tunnistus toki myös tarkempi kuin se, että valmentaja laittaa manuaalisesti perinteiseen näyttötauluun kunkin osuman sijainnin. Lisäksi uusi taulujärjestelmä on mahdollistanut ammunnan tekniikkatestauksessa todellisten osumien sijaintien liittämisen mitattuun tähtäyspisteen sijaintiin automaattisesti.”
Vuokatissa tehty testaustyö on ollut erittäin arvokasta, sillä palautteet perustuvat urheilijoiden ja valmentajien käyttökokemukseen.
”Uusi tekniikka on toiminut todella hyvin etupäässä viimeisen vuoden aikana. Käytämme uutta konttirataa lähes kaikissa tehoharjoituksissa ja henkilökohtaisissa ammunnoissa”, Holopainen lisää.
Huomattavaa on myös, että uuden teknologian myötä myös taulujen huoltotarve vähenee. Perinteisiä tauluja maalataan kymmeniä kertoja yhden maailmancup-viikon aikana. Uuden tauluinnovaation myötä maalin ja maalaustyön tarve putoaa murto-osaan.
Kohti lajin kestävää tulevaisuutta
Kansainvälinen ampumahiihtoliitto IBU on ollut mukana kehittämässä uutta tauluteknologiaa kilpailukäyttöön ja kerännyt palautetta urheilijoilta ja asiantuntijoilta.
Uudet taulut olivat käytössä kaudella 2025–2026 kolmessa kansainvälisessä tapahtumassa mutta eivät vielä maailmancupissa tai Milano-Cortinan talviolympialaisissa. Kaudella 2026–2027 on tavoitteena saada uusi laitteisto käyttöön 30 paikkaisena IBU:n kansainväliseen tapahtumaan.
Viiden vuoden kehitystyön tuloksena syntynyt teknologia on kuitenkin ympäristövaatimusten kiristyessä herättänyt laajaa kiinnostusta ampumahiihdon parissa.
”Ampumahiihtotaulujen markkinat ovat maantieteellisesti vahvasti jakautuneet. Meitä ilahduttaa, että uusi tekniikka on herättänyt vahvaa kiinnostusta myös Keski-Euroopassa, joka tähän asti on ollut saksalaisen kilpailijamme vahvinta aluetta,” Marko Kurvinen kertoo.
