Asiantuntijat nimesivät yhdeksän teesiä koulutusjärjestelmän parantamiseksi Jyväskylän Kesän avajaisseminaarissa

Jyväskylän kesän avajaisseminaarissa Kasvatus 2.0. käsiteltiin oppimisen ja koulutuksen haasteita. Suomalaisissa kouluissa piileviä ongelmia pidettiin suorina heijastumina suomalaisen yhteiskunnan muutoksesta sekä perheiden, työelämän ja aikuisuuden yhteensovittamisesta.

Erityisenä vitsauksena on eriarvoistuminen, mikä näkyy alueellisesti koulujen välillä esimerkiksi oppimistulosten heikentymisenä. Oppimistulosten heikentymisen taustavaikuttajia ovat muun muassa koululaisten sosioekonominen tausta, suomen tai ruotsin puhuminen toisena kielenä, sukupuolten väliset erot sekä viimeisimpänä tulleena etäopetus. Osassa kouluista on myös pulaa kelpoisista opettajista.

Avajaisseminaarissa olivat puhumassa koulutuksen asiantuntijat, varhaiskasvatuksen opettaja ja maisteriopiskelija Elma Hyöky (Jyväskylän yliopisto), professori Marja-Kristiina Lerkkanen (Jyväskylän yliopisto), toimitusjohtaja Ari Pokka (Finnish Education Institute), emerita professori Lea Pulkkinen (Jyväskylän yliopisto) sekä puhetta johdattelemassa ollut Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen johtaja, dosentti Sirpa Eskelä-Haapanen.

– Koulutuksen tulee rakentaa lapsille ja nuorille tulevaisuuden toivoa. Suomelle on ollut ominaista koulutuspolitiikan jatkumo yli vuosikymmenten. Viime vuosien ilmiö – hankerahoituksen kasvu – on kuitenkin tehnyt korkeakouluista sekä kouluista projektikeskuksia ja opettajista sekä asiantuntijoista hanketyöntekijöitä. Poliitikkojen olisi hyvä muistaa, ettei koulutus ole nopeuskilpailu vaan aito kestävyyslaji, jossa tavoitteet asetetaan pitkällä tähtäimellä, asiantuntijat tähdentävät.

Seminaarin asiantuntijat antoivat avajaisseminaarissa yhdeksän teesiä suomalaisen koulutusjärjestelmän nostamiseksi uudelle uralle.

Tulevaisuuden koulu 2.0

1. Koulutusjärjestelmän tulee vastata erilaistuviin koulutustarpeisiin ja väestörakenteen muutoksiin. Räätälöityä opettajuutta ja erityisopetusta tulee kohdentaa sinne, missä sitä tarvitaan.
2. Koulutuksen johtamista on tuettava muun muassa pitkäjänteisesti ennakoitavalla rahoituksella, jotta toimintaa kyetään suunnittelemaan riittävän kauaskatseisesti. Koulun toimintamalli on pitkäjänteinen ja ennakoiva, joten koulu ei voi olla eri suuntiin ryntäilevä hankekeskus.
3. Koululaisten tarpeita edistää koulupäivä, johon kuuluu myös ohjattua, itse valittua harrastustoimintaa. Koulupäivän aikana tarjottava tasa-arvoinen, virikkeellinen toiminta ja huolenpito auttaa lapsia välttämään yksinäiset aamut tai iltapäivät kotona, sekä tukee myös perheiden hyvinvointia.
4. Yleissivistyksen tavoite ei vaadi yläkoulussa ja lukiossa yli 20 oppiaineen tarjontaa, vaan sitä tulee kaventaa koulutuksen tasa-arvon turvaamiseksi.
5. Lukion perustehtävä on tukea nuorten kasvamista sivistyneiksi, tasapainoisiksi aikuisiksi, eikä sitä saa valjastaa liian tiukasti korkeakoulujen pääsykokeeksi. Liian varhaiset päätökset elämänuran valinnasta tuottavat uupumusta ja heikentävät nuorten hyvinvointia. Ylioppilaskirjoitusten uusiminen useita kertoja on henkisesti ja taloudellisesti kannattamatonta.
6. Ammatillinen koulutus on saatava lukiokoulutuksen rinnalle todellisena tasa-arvoisena vaihtoehtona. Tarvitaan lisää laadukasta lähiopetusta ja ohjausta, jotta ammattiin opiskelevat saavat riittävät yleis- ja ammattitaidot. Näin myös ammattikoulutaustaisella on todellinen mahdollisuus jatkaa opintojaan korkeakoulussa.
7. Tarvitaan yhä enemmän opettajien monikelpoisuutta, sekä sen rinnalla ketterästi täydennettävien kelpoisuuksien mahdollisuus jatkuvan oppimisen mallilla. Näin vähennetään opetusalan uranvaihtosuunnitelmia ja tuettaisiin työllistymistä. Kaikkeen opettajankoulutukseen tulee sisällyttää enemmän kehityspsykologista ja erityispedagogista opetussisältöä.
8. Koulujen tulee tehdä enemmän sidosryhmäyhteistyötä, olla vahvempia yhteiskunnallisia vaikuttajia ja ottaa huoltajat kiinteämmin mukaan koulun toimintaan. Huoltajien osallistaminen ja kiinnostus lapsen koulutyöhön tuottaa tutkitusti parempaa oppimista.
9. Lastensuojelulain edellyttämää ehkäisevää työtä varten tulee luoda esimerkiksi hyvinvointialueiden kanssa tieteellisesti auktorisoitu avoin tietopankki, jota voitaisiin käyttää kouluttajien, vanhempien ja muiden lasten parissa toimivien sekä päätöksentekijöiden tukena.

Seminaarin asiantuntijat muistuttavat, että kansainvälisesti vertailtuna suomalainen koulu on edelleen korkealaatuinen. Opettajuudella ja koulutuksella on valoisa tulevaisuus ja Suomi tulee jatkossa olemaan entistä tunnetumpi koulutuksen huippuosaajista.

Koulua tulee tulevaisuudessakin rakentaa yhteistyössä ja tutkimusperustaisesti. Suomalaisen koulun keskiössä tulee olla motivoitunut ja hyvinvoiva opettaja, joka pystyy parhaiten tukemaan oppilaiden motivaatiota ja hyvinvointia. Näin parannetaan myös koululaisten oppimistuloksia ja koko opetusalan pitovoimaa.

Lisätietoja

Opettajankoulutuksen johtaja, dosentti Sirpa Eskelä-Haapanen
Jyväskylän yliopisto
040 805 4956, sirpa.eskela-haapanen@jyu.fi

Varhaiskasvatuksen opettaja Elma Hyöky
044 555 9609, elma.s.hyoky@jyvaskyla.fi

Professori Marja-Kristiina Lerkkanen
Jyväskylän yliopisto
040 805 3347, marja-kristiina.lerkkanen@jyu.fi

Opetusneuvos, toimitusjohtaja Ari Pokka
Finnish Education Institute
050 526 0506, pokka60@gmail.com

Professori emerita Lea Pulkkinen
Jyväskylän yliopisto
puh. 044 5524892, lea.r.pulkkinen@jyu.fi