Audiosarja suomalaisista kolonialisteista
Päinvastoin kuin usein ajatellaan, Suomi ei ollut kolonialistisen maailmanjärjestyksen ulkopuolella, vaan osa globaalia taloutta, niin hyvässä kuin pahassakin, ja useat suomalaiset tai suomalaistaustaiset henkilöt olivat mukana tässä toiminnassa. Tapaamme sarjassa malminetsijöitä, sotilaita, kauppiaita, kuvernöörejä ja seikkailijoita eri puolilla maailmaa. Ajallisesti sarja liikkuu 1700–1900-luvuilla, vuosisadoilla jolloin kolonialismi muutti maailmaa ja myös meidän suomalaisten elämää.
Sarja antaa vastauksia moniin kysymyksiin. Kuka oli ensimmäinen namibialaisen Oranje-joen kartoittaja? Miten pohjalaisesta Johan Bladhista tuli 1700-luvulla Ruotsin Kiinan kaupan johtaja? Mitä suomalaiset tekivät Saint Barthelémyn orjasaarella? Ja miten suomalaiset konemiehet päätyivät kumiterrorin aikaiselle Kongo-joelle?
Entä miten Helsingin Kruunuhaassa syntynyt C. T. Eriksson löysi yhdeksi maailman rikkaimmaksi kupariesiintymäksi mainitun Star of Kongon? Mikä rooli suomalaisilla oli Etelä-Amerikan hopeakaivoksilla? Mitä kansallistaiteilija Akseli Gallen-Kallela teki Keniassa? Ja miten Ambomaan apostoli Martti Rautanen ja kolonialismi liittyvät toisiinsa?
Sarja vie meidät menneisiin vuosisatoihin ja kolonialismin maailmaan. Ääneen pääsevät aikakauden henkilöt itse päiväkirjojensa, kirjeidensä ja muiden dokumenttien kautta. Lukijoina ovat muun muassa Leif Segerstam, Karri ”Paleface” Miettinen, Yrjänä Sauros, A.W. Yrjänä, Jukka Peltola ja Katja Peacock. Lisäksi kuullaan kunkin aikakauden ja alan johtavia asiantuntijoita Teivo Teivaisesta ja Holger Weissista Timo Särkkään ja Mikko Saikkuun.
Käsikirjoituksesta vastaavat Seppo Sivonen ja Jouko Aaltonen, joka on myös ohjannut sarjan. Äänissuunnittelu ja musiikki ovat Otso Pakarisen käsialaa, ja tuotannosta vastaa Oona Saari Illume Oy:stä. Ylen tuottaja on Tuuve Piispa ja tilaaja Saila Mattila.
Jaksojen esittelyt
Jakso 1: Oranjejoen karkuri
Hollannin Itä-Intian kauppakomppanioiden palveluksessa oli merimiehinä ja muissa tehtävissä satoja suomalaisia. Näistä yksi oli Kokkolassa syntynyt Henrik Jakob Wikar, joka toimi Hollannin Itä-Intian kappakomppanian kirjurina Etelä-Afrikan Kapkaupungissa. Jouduttuaan pelivelkojen takia karkotetuksi hän piileskeli Etelä-Afrikan sisämaassa, tutustui alkuperäisasukkaisiin ja kartoitti ensimmäisenä eurooppalaisena Oranjejoen seutuja. Jakson asiantuntija on dosentti Eero Kuparinen, joka on tutkinut pohjoismaista siirtolaisuutta Etelä-Afrikassa. Wikarin päiväkirjan tekstit lukee Ville Mikkonen.
Jakso 2: Herroja orjasaarella
Ruotsilla oli oma siirtomaa Karibialla, piskuinen Saint Barthelémyn saari, jonka kautta käytiin orjakauppaa. Saarella oli kaksi suomalaista kuvernööriä. Saari toimi myös karkotuspaikkana, kun isänmaansa pettänyt, Anjalan liittoon osallistunut eversti Robert Montgomery piti lähettää jonnekin loppuelämäkseen. Vaikka Montgomery oli vanki, hän vietti saarella säätynsä mukaista ylellistä elämää ja kuvaa sitä värikkäissä kirjeissä kotiin vaimolleen Ullalle. Åbo Akademin yleisen historian professori Holger Weiss kertoo orjakaupan taustoista, ja Montgomeryn kirjeet lukee Leif Segerstam.
Jakso 3: Kantonin kauppias
Ruotsin Itä-Intian kauppakomppania oli 1700-luvulla valtakunnan suurin yritys. Se kävi aktiivista Kiinan kauppaa, ja sillä oli Kantonissa oma kauppahuone, jonka johtajaksi kohosi suomalainen Petter Johan Bladh. Kiinan kauppa rikastutti kauppakomppanian osakkeenomistajia ja teki myös Bladhista äveriään miehen. Palattuaan Suomeen Bladh asettui Kaskisen lähelle Benvikin tilalle mukanaan suuri pääoma ja runsaasti Kaukoidän tuomisia. Asiantuntijana jaksossa toimii Turun yliopiston talousmaantieteen dosentti Erja Kettunen-Matilainen. Bladhin tekstin lukee Matti Kervinen.
Jakso 4: Siirtomaainsinööri Kongossa
Hämeenkyröstä kotoisin ollut siirtomaainsinööri Akseli Leppänen palveli Kongo-joella 1910-luvun alusta vuoteen 1931. Hän oli yksi monista pohjoismaalaista Kongossa. Pohjoismaalaiset myös todistivat ja osallistuivatkin kumiterroriksi kutsutun aikakauden julmuuksiin. Vähän myöhemmin Kongoon tulleen Akseli Leppäsen päiväkirjat näyttävät, miten alussa mustien huonoon kohteluun kriittisesti suhtautunut kirjoittaja muuttui ympäristönsä kaltaiseksi ja tarttui virtahevonnahasta tehtyyn ruoskaan. Asiantuntijana on rasismin historiaan perehtynyt Jouko Jokisalo, Leppäsen päiväkirjaotteet lukee Jukka Peltola.
Jakso 5: Suomalainen joka löysi aarteen
Carl Theodor Eriksson oli helsinkiläispoika, joka seikkailtuaan aikansa merillä, löysi itsensä Etelä-Afrikasta. Eriksson osallistui buurisotaan ja oli mukana eteläisen Afrikan kulta- ja malmirynnäköissä. Hän osallistui retkikuntiin, jotka etsivät malmeja Sambian ja Kongon Katangan alueilta. Paikalliset asukkaat olivat kaivaneet ja sulattaneet metalleja vuosisatoja, mutta siitä huolimatta eurooppalaiset kaivosyhtiöt valtasivat kaivokset. Malmin etsinnän lisäksi hän Eriksson metsästi. Asiantuntijana on Timo Särkkä Jyväskylän yliopistosta, ja Erikssonin tekstit lukee Karri ”Paleface” Miettinen.
Jakso 6: Taiteilijan katse
Akseli Gallen-Kallela perheineen asui Keniassa puolitoista vuotta toukokuusta 1909 joulukuuhun 1910. Hän oli ensimmäinen suomalainen taiteilija, joka matkusti Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan. Maalaamisen ohella Gallen-Kallela teki safareita ja metsästi intohimoisesti suuriistaa. Hän toi Suomeen runsaan etnografisen ja eläin- ja kasvitieteellisen kokoelman. Taiteilijan suhtautuminen alkuperäisasukkaisiin oli kaksinainen: maalaukset kertovat arvostuksesta, ihailustakin mutta muistelmien teksti on tämän päivän luennassa armottoman rasistista. Asiantuntija kuullaan tohtori Mikko Saikkua, Gallen-Kallelan äänenä on Yrjänä Sauros.
Jakso 7: Hauswolff kolumbialainen
Carl Ulric von Hauswolff ja Fredrik Adlercreutz olivat lapsuudenystäviä Etelä-Suomesta. Pojat olivat leikkineet yhdessä jo Viaporin valleilla. Molemmat päätyivät 1800-luvulla vaikuttamaan Etelä-Amerikassa, sekä Ruotsin valtion edustajina että yksityisinä seikkailijoina ja yrittäjinä. Hauswolff hankki omistukseensa hopeakaivoksia Etelä-Amerikasta ja sekaantui niin kansainväliseen kauppaan kuin politiikkaankin, eikä aina kovin hyvin tuloksin. Hänellä oli myös epäonnea matkassaan ja joidenkin lähteiden mukaan hänestä tehtiin syntipukki. Asiantuntijoina jaksossa ovat Heidi Pitkänen ja Teivo Teivainen, Hauswolffin äänenä Thomas Perret.
Jakso 8: Pyhän kiven anastaja
Lähetyssaarnaaja Martti Rautanen vietti Ambomaalla melkein viisikymmentä vuotta. Hän opetti ja levitti jumalan sanaa ja käänsi tekstejä paikalliselle kielelle. Rautasen ja suomalaisten lähetystyön jäljet ovat edelleen näkyvissä nykyisessä Namibiassa. Rautanen luovi taitavasti saksalaisten ja muitten kolonialististen valtioiden ristipaineissa. Hän toi Suomeen laajan esinekokoelman, johon kuuluu myös sirpale pyhästä valtakunnan kivestä. Nyt tämä anastettu kivi on palautettu Namibiaan. Rautasen toimintaa tutkinut tohtori Martti Eirola on jakson asiantuntija, ja Rautasen omat tekstit lukee A. W. Yrjänä.
Lisätietoja:
yliopistonlehtori Timo Särkkä, +358408093958, timo.t.sarkka@jyu.fi
