Auta pelastamaan raakut sukupuutolta - lahjoita Jyväskylän yliopiston raakkututkimukseen

Raakku on erittäin uhanalainen, vaativa ja herkkä laji, joka selviää vain sorapohjaisissa vesissä, joissa vesi virtaa kirkkaana ja hapekkaana. Raakkuja elää vielä monissa joissa, mutta vain harvassa niistä syntyneet poikaset jäävät eloon. Raakkujen toukat kiinnittyvät lohikalojen kiduksiin, ja seuraavana kesänä nuoret simpukat kaivautuvat jokiuomiin ruokailemaan ja kasvamaan.
Raakkuja Konneveden tutkimusasemalla
Julkaistu
19.5.2025

Raakut ovat päässeet lemmenlomalle Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalle jo vuodesta 2016 saakka erinomaisin tuloksin. Huonokuntoisia raakkuja on tuotu elpymään laitokselle12 joesta ympäri Suomea ja kuntoutuneet raakut ovat lisääntyneet vauhdilla. Raakkuvauvoja syntyy aseman suojissa vuosittain kymmeniätuhansia! Ensimmäiset raakunpoikaset vietiin kotijokeensa kesällä 2021. Kasvatustyötä tukee tutkimus, jonka avulla selvitämme esimerkiksi optimaalisia olosuhteita raakkujen lisääntymiselle sekä selviytymiselle luonnonolosuhteissa. 

Jyväskylän yliopisto kutsuu nyt kaikkia suomalaisia lahjoittamaan tutkimukseen. Raakkujen lisääntymisen turvaaminen on lajin selviytymisen elinehto, jokien kunnostamisen ja muiden toimenpiteiden lisäksi. Olosuhteissa, joissa luontainen lisääntyminen ei onnistu, voimme auttaa raakkua lisääntymään laboratorioympäristössä.  

“Simpukoiden väheneminen kertoo jokien tilan heikkenemisestä, sillä raakku on herkkä laji. Raakkujen väheneminen on huono asia koko joen kannalta. Simpukoilla on tärkeä rooli vesiekosysteemissä, sillä tehokkaina suodattajina ne puhdistavat vettä,” professori Jouni Taskinen Konneveden tutkimuslaitokselta kertoo.

“Keinokasvatus on välttämätön välivaihe raakun suojelutyössä ja antaa toivoa uhanalaisten raakkupopulaatioiden pelastumisesta sukupuutolta,” Taskinen kuvailee.

Yhdessä voimme pelastaa raakut sukupuutolta! Lahjoittamalla tuet Konneveden tutkimusasemalla tehtävän elintärkeän kasvatus- ja tutkimustyön jatkuvuutta myös tulevaisuudessa. Lahjoituksen voit tehdä itsellesi sopivalla, pienelläkin summalla. Kampanjan suojelijana toimii palkittu toimittaja Mikko "Peltsi" Peltola, joka tunnetaan aktiivisena luonnossa liikkujana, eräseikkailijana sekä luonnon puolestapuhujana.

"Varainhankinta on välttämätön keino turvata rahoituspohjamme. Lahjoitukset kaikille tieteenaloille ovat tervetulleita. Jokainen lahjoitus on tärkeä askel kohti raakkupopulaatioiden pelastusta," rehtori Jari Ojala kannustaa.

Lahjoitus yliopistolle on tehokkain sijoitus tulevaisuuteen. Pienilläkin summilla saa paljon hyvää aikaan! Verovähennyksen voi saada henkilöverotuksessa ja yhteisöverotuksessa, kun lahjoitukset yliopistolle ovat vuoden aikana 850 euroa tai enemmän.

Jyväskylän yliopiston rahankeruulupa: RA/2020/634.