Avoimen dialogin hoitomalli voi kustannustehokkaasti edistää nuorisopsykiatrisen hoidon vaikuttavuutta

Avoimen dialogin hoitomalli voi kustannustehokkaasti edistää nuorisopsykiatrisen hoidon vaikuttavuutta, selviää valtakunnallisen rekisteriseurannan tuloksista.

– Tulosten mukaan avoimen dialogin hoitomallilla voidaan kustannustehokkaasti auttaa mielenterveysongelmista kärsiviä nuoria ja heidän perheitään niin, että pitkällä aikavälillä mielenterveyspalveluiden ja työkyvyttömyystukien keskimääräinen käyttö vähenee, kertoo Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen tutkijatohtori Tomi Bergström.

Tulokset ovat kansanterveyden näkökulmasta huomionarvoisia, sillä nuorten aikuisten mielenterveyseläköitymisten määrä on kasvanut huolestuttavasti. Lisäksi palvelujärjestelmä on ollut jo pitkään kuormittunut, jonka seuraukset näkyvät muun muassa hoitoon pääsyssä. Bergström kuitenkin muistuttaa, että rekisteritutkimuksen tulosten yleistettävyyden varmistamiseksi tarvitaan vielä lisätutkimuksia.

– Toivon, että nämä tulokset innostaisivat kehittämään ja tutkimaan dialogista hoitokäytäntöä enemmän myös suomalaisessa palvelujärjestelmässä, Bergström toteaa.

Malli on mukana WHO:n hoitosuosituksissa

Kattavassa rekisteriseurannassa olivat mukana kaikki vuosina 2003–2008 Suomessa psykiatrisen erikoissairaanhoidon palveluita ensikertaa käyttäneet 13–20-vuotiaat nuoret. Tutkittavia seurattiin hoidon alusta kymmenen vuoden ajan. Tietoja kerättiin sosiaali- ja terveydenhuollon rekistereistä.

Tutkimuksessa vertailtiin työttömyystukien ja mielenterveyspalveluiden käyttöä 10-vuotisen seurannan loppuessa. Tämän lisäksi tarkasteltiin sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksia koko seuranta-ajalta. Tutkimuksessa verrattiin avoimen dialogin hoitojärjestelmässä hoitonsa aloittaneiden nuorten tuloksia muualla Suomessa hoidon aloittaneiden nuorten vastaaviin tuloksiin. Kuolleisuudessa ei havaittu eroja.

Avoimen dialogin hoitomalli on syntynyt Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalueen ja Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen kehitys- ja tutkimusyhteistyössä. Hoitomallissa mielenterveyspalvelut on uudelleenorganisoitu niin, että psyykkiseen kriisiin pystytään vastaamaan välittömästi, eikä diagnooseja tai lähetteitä tarvita. Mallissa hoito viedään ihmisten kotiin ja henkilön sosiaalinen verkosto kutsutaan aina hoidon osapuoleksi. Hoito ei kohdistu ensisijaisesti oireisiin, vaan elämäntilanteen kokonaisvaltaiseen huomioimiseen jaettujen tulkinta- ja päätöksentekoprosessien kautta. Hoitomallissa korostetaan hoitokontaktin jatkuvuutta, psykoterapeuttista vuorovaikutusta ja tarpeenmukaisuutta.

Avoimen dialogin hoitomalli on sisällytetty maailman terveysjärjestö WHO:n uusiin mielenterveyshoitoa koskeviin ohjeistuksiin. Hoitomallia kehitetään ja tutkitaan parhaillaan monessa maassa.

Rekisteriseurannan tulokset on julkaistu Early Intervention in Psychiatry -lehdessä.

Lisätietoja:

Tomi Bergström, psykologi, tutkijatohtori, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri & Jyväskylän yliopisto
tomi.bergstrom@lpshp.fi

viestinnän asiantuntija Kirke Hassinen
kirke.m.hassinen@jyu.fi, puh. +358 50 462 6920