Avoimet oppimisympäristöt eivät lisää lasten liikkumista

Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan avoimet oppimisympäristöt eivät ole suoraan yhteydessä kolmas- ja viidesluokkalaisten lasten fyysiseen aktiivisuuteen. Tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että oppilaat tauottivat paikallaan oloaan useammin avoimissa oppimisympäristöissä kuin perinteisissä luokkatiloissa. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetun CHIPASE-tutkimuksen tulokset julkaistiin tieteellisessä Frontiers in Sports and Active Living -lehdessä.
Julkaistu
22.6.2021

Vuoden 2016 käyttöön otetun perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden myötä perinteisiä luokkatiloja on korvattu avoimilla oppimisympäristöillä, jotka yhdistettynä oppijalähtöisiin menetelmiin voivat lisätä oppilaiden fyysistä aktiivisuutta oppituntien aikana. Oppituntien aikainen fyysinen aktiivisuus saattaa parantaa oppilaiden tehtäväsuuntautuneisuutta, luokkahuonekäyttäytymistä sekä oppimista.

- Oppilaat olivat avoimissa oppimisympäristöissä yllättäen jopa fyysisesti vähemmän aktiivisia kuin perinteisissä luokkatiloissa. Toisaalta avoimilla oppimisympäristöillä vaikuttaisi olevan mahdollisuus vähentää erityisesti pitkiä paikallaanolojaksoja, mikä voi vähentää liiallisen istumisen terveyshaittoja, kertoo väitöskirjatutkija Jani Hartikainen Jyväskylän yliopistosta.

Tutkimuksen keskeinen sanoma on, etteivät avoimet oppimisympäristöt välttämättä yksinään lisää oppituntienaikaista fyysistä aktiivisuutta. Jatkotutkimuksissa tulisi pyrkiä selvittämään ja kehittämään keinoja, joilla avoimien oppimisympäristöjen potentiaali saadaan hyödynnettyä myös fyysisen aktiivisuuden näkökulma huomioiden.

- Tässä tutkimuksessa emme havainnoineet opettajien toimintaa, mutta aikaisemmat tutkimukset antavat kuitenkin viitteitä sille, että opettajat kohtaavat haasteita sopeutumisessa avoimien oppimisympäristöjen käyttöön. Erityisesti avoimien oppimisympäristöjen suuret oppilasmäärät voivat pakottaa opettajat rajoittamaan oppilaiden toimintaa ja liikkumista, Hartikainen kertoo

Tutkimus julkaistiin osana opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa ja professori Taija Juutisen johtamaa CHIPASE-tutkimusta. Tutkimus perustuu vuosina 2015–2016 kerättyyn aineistoon, jossa tarkasteltiin poikkileikkausasetelmassa yhteensä 130 kolmas- ja viidesluokkalaisen kiihtyvyysmittarilla mitattua fyysistä aktiivisuutta oppituntien aikana ennen ja jälkeen tilojen remontoinnin, jossa perinteiset luokkatilat muutettiin avoimiksi oppimisympäristöiksi.

Alkuperäisjulkaisu:

Hartikainen J, Haapala EA, Poikkeus A-M, Lapinkero E, Pesola AJ, Rantalainen T, Sääkslahti A, Gao Y and Finni T. (2021) Comparison of Classroom-Based Sedentary Time and Physical Activity in Conventional Classrooms and Open Learning Spaces Among Elementary School Students. Front. Sports Act. Living 3:626282. doi: https://doi.org/10.3389/fspor.2021.626282

Lisätietoja: 

Väitöskirjatutkija Jani Hartikainen, liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, +358406260393, jani.p.hartikainen@jyu.fi, Twitter: @JpHartikainen