Elämäntapamuutosta estävien ajatusten ja tunteiden käsittelyä voi oppia

Elämäntapamuutokseen liittyy monenlaisten ajatusten ja tunteiden myllerrystä. Hyväksymis- ja omistautumisteoriaan perustuva interventio tarjoaa työkaluja, joiden avulla omia ajatuksia ja tunteita voi oppia käsittelemään elämäntapamuutosta tukevalla tavalla.
Julkaistu
17.8.2020

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkimuksessa selvitettiin elämäntapamuutokseen liittyviä yksilöllisiä prosesseja keskisuomalaisten aikuisten päiväkirja-aineiston pohjalta. Päiväkirja-analyysi toi esille, että osallistujat oppivat uudenlaista suhtautumistapaa omiin ajatuksiin ja tunteisiin.

- Positiivinen tulos oli, että intervention erilaiset harjoitukset ja tehtävät aktivoivat osallistujia käsittelemään ja hyväksymään omia kielteisiä ajatuksia ja tunteita. Interventio tarjosi osallistujille myös työkaluja konkreettisten tavoitteiden asettamiseen sekä rohkaisi arvopohjaisten valintojen tekemiseen, kuvaa lehtori Kirsti Kasila.

Moniin väestön terveysongelmiin voidaan vaikuttaa elämäntavoilla. Tutkimustulokset olivat rohkaisevia ja osoittivat, että elämäntapamuutosten yksilöllisiä polkuja voidaan tukea erilaisten verkkopohjaisten interventiomenetelmien avulla.

- Jatkossa tarkoituksenamme on tutkia vielä tarkemmin muutosprosessin etenemistä kahden vuoden aikana sekä yhdistää laadullista päiväkirja-aineistoa tutkimuksessa kerättyyn laajaan kyselyaineistoon sekä kliinisiin mittauksiin ja laboratoriotesteihin, Kasila kertoo tutkimusryhmän jatkosuunnitelmista.

Tutkimus oli osa Jyväskylän yliopiston ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin yhteistyössä toteuttamaa interventiotutkimusta ja elämäntapaohjauksen kehittämishanketta. Hanketta on rahoittanut Tekes (nyk. Business Finland).

Alkuperäisjulkaisu:

Kasila K, Vainio S, Punna M, Lappalainen P, Lappalainen R, Kaipainen K, Kettunen T. (2020) Individual differences in processes of lifestyle changes among people with obesity: an acceptance and commitment therapy (ACT) intervention in a primary health care setting. Primary Health Care Research & Development 21(e12): 1–7. doi: 10.1017/S146342362000016X

Lisätietoja: 

Lehtori Kirsti Kasila, Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, liikuntatieteellinen tiedekunta, 040 8053558, kirsti.kasila@jyu.fi