Elinvoima ja elonkirjo ytimessä kuntien selviytymisessä korona-ajassa

Pandemia merkitsee monelle kunnalle elinvoiman kriisiä. Koronan vaikutukset ovat paikallistasolla rajut, ja kuntien kyky säilyttää elinvoimansa ja perustehtäviensä hoitamisen käy yhä haastavammaksi. Samalla vastassa on kuitenkin myös ekologinen kriisi. Ilmastonmuutos ja elonkirjon eli monimuotoisuuden köyhtyminen syövät hyvinvoinnin edellytyksiä nyt ja tulevaisuudessa.
Julkaistu
11.9.2020

Näiden kriisien ratkaiseminen edellyttää ekologista jälleenrakennusta. Tämä tarkoittaa koko yhteiskuntamme uudelleenrakentamista ekologisen ja kokonaisvaltaisen kestävyyden saavuttamiseksi. Elämisen käytännöt ja niitä ohjaava yhteiskunta on rakennettava uudelleen ekologisten reunaehtojen mukaan, samalla tasa-arvoista hyvinvointia edistäviksi. Kunnat ovat tämän jälleenrakentamisen ydintoimijoita.

Jyväskylän yliopiston monitieteisen JYU.Wisdom -resurssiviisausyhteisön julkaisussa tutkijajoukko tarjoaa tieteeseen perustuvia huomioita ja suosituksia ekologisesta jälleenrakennuksesta kunnissa pandemian aikana ja jälkeen.

Ekologisen kestävyyden elinvoima-ajattelun rinnalle nostavalla jälleenrakennusajattelulla kunnat voivat selvitä pandemiasta pienemmin vaurioin ja elvyttää talouttaan ratkaisuin, jotka ovat myös pitkässä juoksussa kestäviä ja kuntalaisten hyvinvointia edistäviä.

Talouden elvytys on pandemian jälkeen tehtävä ympäristöviisaasti. Ekologinen jälleenrakennus tarjoaakin taloushaasteiden ratkaisuun ja elinkeinoelämän kohentamiseen monia keinoja.

– Esimerkiksi työllisyyden ja yritystoiminnan piristäminen investoimalla liikuntaa edistävien ratkaisujen kehittämiseen auttaa kansanterveyttä ja parantaa ympäristön viihtyisyyttä. Hyötyliikunnan tiedetään tuovan kunnalle säästöjä, autoilun puolestaan lisäävän kustannuksia, kertoo tutkijatohtori Teea Kortetmäki.

Kansalaisten osallistaminen ja luonnon virkistysarvo avainasemassa

Julkaisussaan Wisdom Letter 2/2020 tutkijaryhmä esittää lukuisia käytännön ratkaisuja kuntien elinvoiman kohottamiseksi koronakriisin jälkeen. Ratkaisuksi esitetään esimerkiksi yhteistyön syventämistä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa, virkistysalueiden tekemistä tunnetuksi kuntalaisille, sekä kuntalaisten kannustamista osallistumaan.

- Kuntalaisten osallistaminen voitaisiin tehdä esimerkiksi ideakilpailuilla ja yhteistoimintakokeiluilla. Samalla myös kestävän liikenteen kansalaisjärjestöt kuten pyöräilyseurat ja nuorisojärjestöt voidaan ottaa vahvemmin mukaan päätöksentekoon. Näin päätökset saadaan parhaiten palvelemaan kuntalaisia ja tekee niistä myös helpommin hyväksyttäviä, visioi Kortetmäki.





Tietoa virkistyskäyttöön soveltuvista luontoalueista voidaan myös välittää kuntalaisille nykyistä tehokkaammin. Alueiden ei tarvitse aina sisältää merkittyjä luontopolkuja vaan osa kohteista voidaan luokitella omatoimiretkeilyyn sopiviksi. Luontoalueet tehdään saavutettaviksi joko hyötyliikkumalla tai joukkoliikenteellä.

Metsien ja luonnon rooli kuntalaisten hyvinvoinnille on muutenkin suuri. Elonkirjon köyhtymisen pysäyttäminen edellyttää metsien tilan turvaamista, etenkin vanhojen metsien suojelua ja viheralueiden kehittämistä kaupunkialueilla. Pandemia-aikana moni suomalainen on löytänyt uudelleen myös luonnon arvon virkistyksen ja hyvinvoinnin lähteenä, mikä on paikoin näkynyt jopa ruuhkaisina luontokohteina. Virkistykseen soveltuvien luontokohteiden lisääminen kulkee käsi kädessä metsänsuojelun kanssa.

Jälleenrakennus voi olla osallistava ja ihmisiä yhdistävä projekti, mutta vaatii ajatustapojen muuttamista.

– Vanhaan emme voi emmekä saa enää palata. Suuret järjestelmätason muutokset eivät tapahdu itsestään. Koronasta johtuen yhteiskunnalla on erityinen mahdollisuus kestävyysmurroksen vauhdittamiseen. Tässä julkaisussa suuri, monitieteinen asiantuntijajoukko esittää erinomaisia ehdotuksia ja suosituksia siihen, professori Sanna Karkulehto, Wisdom Letter -julkaisusarjan päätoimittaja toteaa.

Uusimman Wisdom Letterin julkistus- ja keskustelutilaisuus järjestetään etänä Teamsin kautta tiistaina 15.9.2020 klo 15.00-16.30. Tapahtuma on avoin kaikille kiinnostuneille ja esitykset on suunnattu erityisesti kuntien viranhaltijoille, päätöksentekijöille sekä median edustajille. Lisätiedot ja ilmoittautuminen mukaan tästä linkistä.

Julkaisu on osa JYU.Wisdom-resurssiviisausyhteisön toimintaa, jolla edistetään monitieteistä tutkimusta sekä tieteenteon ja yhteiskunnan vuoropuhelua. Lue Wisdom Letter 2/2020 täältä.

Lisätietoja:
Tutkijatohtori, Wisdom Fellow Teea Kortetmäki
teea.kortetmaki@jyu.fi, 040 183 4918

Professori Sanna Karkulehto
sanna.j.karkulehto@jyu.fi, 040 805 3835

JYU.Wisdom-resurssiviisausyhteisön verkkosivut: https://www.jyu.fi/wisdom