Heikki Roiko-Jokelan ja Tapio Roiko-Jokelan tutkimusartikkeli Suomen sotatalouden ja puolustusteollisuuden kehityksestä 1990-luvulta 2020-luvulle on julkaistu
Heikki Roiko‑Jokelan ja Tapio Roiko‑Jokelan vertaisarvioitu tutkimusartikkeli Puolustuskykyä rakentamassa – Suomen sotatalouden ja puolustusteollisuuden muutos 1990‑luvulta 2020‑luvulle on julkaistu. Artikkeli on julkaistu osana Sotataloudellisen seuran 70-vuotisjuhlateosta Sotataloustietoutta XII – Sotatalous muuttuvassa turvallisuustilanteessa.
Roiko‑Jokelat tarkastelevat artikkelissaan, miten erilaiset kansainvälisen ja kansallisen turvallisuusympäristön muutokset ovat vaikuttaneet Suomen sotatalouden ja puolustusteollisuuden kehitykseen sekä kykyyn ylläpitää ja kehittää uskottavaa puolustuskykyä. Tämän lisäksi tutkimuksessa pohditaan tekijöitä, jotka olisi lähitulevaisuudessa huomioitava Suomen sotatalouden ja puolustusteollisuuden edistämisessä. Tutkimuksen lähdeaineistona hyödynnetään ulko- ja turvallisuuspoliittisia selontekoja, asiantuntijahaastatteluja ja -keskusteluja sekä aikalaiskirjallisuutta. "Haastatteluja ja keskusteluja on käyty puolustusteollisuuden johdon, Puolustusvoimien edustajien ja poliittisten päättäjien ja virkamiesten kanssa", Heikki Roiko-Jokela lisää.
Yli 100-sivuisessa tutkimusartikkelissa liikutaan kolmella aikatasolla: lähihistoriassa, nykytilanteessa sekä tulevaisuudessa. Lähihistoriallisen analyysin kontekstualisoivassa osassa tarkastellaan Suomen turvallisuuspolitiikan kehitystä osana kansainvälisen toimintaympäristön muutoksia 1990-luvulta nykypäivään. Kontekstualisoinnin lisäksi historiallinen osuus tarkentuu käsittelemään puolustusteollisuuden ja sotatalouden rakenteita ja kehityskulkua. Nykytilannetta ja tulevaisuuden suuntia hahmotetaan puolestaan SWOT‑analyysin avulla jäsentämällä suomalaisen puolustusteollisuuden ja sotatalouden vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia. Laajan ajallisen perspektiivin lisäksi tutkimuksen moniulotteisuus ilmenee myös siinä, miten puolustusteollisuuden toimintaympäristön analysoinnissa kiinnitetään huomiota sekä globaaliin, kansalliseen että puolustusteollisuuden sisäiseen toimintaympäristöön.
Tutkimus osoittaa, että puolustusteollisuus on Suomessa kehittynyt kansallisten turvallisuustarpeiden ehdoilla, mutta käytännön syistä yhä vahvemmin osana Euroopan unionin ja Naton rakenteita. 2000-luvun aikana ja Natoon liittymisen myötä Suomen turvallisuusratkaisut ovat yhä vahvemmin sidoksissa monikansallisiin, verkottuneisiin rakenteisiin. Kansallisesti voidaan ja pitää tehdä päätöksiä, mutta ne joudutaan sovittamaan monikansalliseen järjestelmään. Etenkin Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan toimi yhtenä keskeisistä murroskohdista kiinnittäen Suomen turvallisuuspolitiikan tiukemmin läntiseen yhteisöön ja Natoon – kuitenkaan kansallisen huoltovarmuuden ja omavaraisuuden merkitystä vähentämättä. "Suomessa on totuttu ratkaisemaan turvallisuuskysymyksiä kansallisella tasolla ja asiasta on saatu kansainvälistä kokemusta EU-jäsenyyden ja turvallisuusyhteistyön tiivistymisen myötä. Nykytilanteessa kansainvälinen yhteistyö korostuu ja kansallisen tason tärkeydestä huolimatta on tarpeen sopeuttaa toimintaa kumppanimaiden kanssa yhteensopiviksi." Tapio Roiko-Jokela korostaa.
Tutkimuksen perusteella Suomen puolustusteollisuuden ja sotatalouden tulevaisuudennäkymät ovat toiveikkaita, mutta niiden toteutuminen edellyttää tiettyjen ehtojen täyttymistä. Ne liittyvät muun muassa kansallisen puolustusteollisuusstrategian rakentamiseen, pohjoismaisen ja kahdenvälisen yhteistyön tiivistämiseen sekä kilpailukykyisen osaamispohjan turvaamiseen.
Tutkimuksen kokonaisvaltainen analyysi Suomen sotatalouden ja puolustusteollisuuden kehityksestä tarjoaa arvokasta ja ajankohtaista tietoa, joka voi osaltaan tukea niihin liittyvää strategista suunnittelua ja päätöksentekoa. Puolustusteollisuuden merkitys osana Suomen kokonaisturvallisuutta tulee säilymään keskeisenä myös tulevaisuudessa. Siksi sen kehityskulkujen ja historiallisesti muovautuneiden rakenteiden ymmärtäminen on entistä tärkeämpää. Kuten Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian professori Petteri Jouko on todennut "Materiaalinen varautuminen – kuten koko kansakunnan puolustus – on kuin vakuutus, jonka kattavuutta kukaan ei halua testata, mutta jonka kattavuutta on mahdotonta enää korottaa vahingon sattuessa."
Tutkimus on osa Heikki Roiko-Jokelan johtamaa tutkimushanketta Suomen sotatalous ja puolustustarviketeollisuus muuttuvassa turvallisuuspoliittisessa toimintaympäristössä 1998–2035. Hankkeessa Suomen puolustustarviketeollisuutta tarkastellaan osana pohjoismaisia ja laajempia kansainvälisiä konteksteja. Hankkeessa tehdään yhteistyötä puolustustarviketeollisuuden, puolustushallinnon ja Puolustusvoimien kanssa.
Heikki Roiko-Jokela on dosentti, yliopistotutkija Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksella. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tutkimuksen lisäksi hänen tutkimusprofiiliinsa sisältyy muun muassa Baltian historia, ympäristöhistoria ja urheiluhistoria.
Tapio Roiko-Jokela on väitöskirjatutkija Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksella. Hän tutkii väitöskirjassaan puolustusteollisuuteen kohdistuneita Suomen valtion toimia 1980-luvulta 2000-luvun alkuun. Hän tekee myös urheiluhistoriallista tutkimusta.
Puolustuskykyä rakentamassa – Suomen sotatalouden ja puolustusteollisuuden muutos 1990‑luvulta 2020‑luvulle. Kirjoittanut Heikki Roiko-Jokela ja Tapio-Roiko-Jokela. Julkaistu teoksessa Sotataloustietoutta XII – Sotatalous muuttuvassa turvallisuustilanteessa. Sotataloudellinen seura. Oy Nord Print Ab.
