Helsingin kirjamessuilla keskusteltiin painetun oppikirjan asemasta koulussa – katso tallenne
Aika ajoin painetun oppikirjan merkitystä ja statusta kyseenalaistetaan ja vaihtoehtoja esitellään. Laajat meta-analyysit kuitenkin osoittavat, että vuosikymmeniä jatkuneet yritykset kammeta kirjaa pois koululuokista eivät ole tuottaneet tulosta – ainakaan jos mittarina käytetään oppimista. Erilaiset kulutuselektroniikkaa hyödyntävät sovellukset häviävät painetulle kirjalle, erityisesti pitkien tekstien ymmärtämistä mitattaessa.
Kaikesta tutkimusnäytöstä ja asiantuntijoiden, eli opettajien, arkikokemuksesta huolimatta painettu koulukirja näyttää joskus julkisessa keskustelussa olevan tuomittu kuolemaan.
Olisiko koulun aika näyttää, että sen käytännöt Suomessa perustuvat edelleen tutkimukseen ja nostaa kirja sille kuuluvaan asemaan?
Helsingin kirjamessuilla käytiin paneelikeskustelu painetun oppikirjan asemasta koulussa. Torstaina 23.10.2025 järjestettyyn keskusteluun osallistuivat aivotutkija, psykologian tohtori Katri Saarikivi, lukemisen ja kirjoittamisen tutkija, professori Minna Torppa, luokanopettaja, oppikirjailija ja kouluttaja Minna Salminen sekä kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu, diplomi-insinööri Saara Hyrkkö. Keskustelua johti toimittaja Ville Blåfield.
Paneelikeskustelun organisoi Koulutuksen tutkimuslaitoksella toimiva TuPo-hanke (“Lukemisen ja kirjoittamisen teknologiat: Tutkimuksesta politiikkaan”). Hankkeen tavoitteena on jalkauttaa olemassa olevaa tutkimusta koulutusalan ammattilaisten (opettajat, koulutussuunnittelijat ym.) sekä päätöksentekijöiden pariin.
"Haaste on melkoinen kulutuselektroniikan kyllästämässä arjessamme, jossa meitä, ja jopa lapsiamme, sidotaan yhä kiinteämmin toimijoihin, jotka eivät jaa suomalaisen koulun tavoitteita ja arvoja", hankkeen johtaja ja paneelin käsikirjoituksesta vastannut yliopistotutkija, dosentti Antti Pirhonen Koulutuksen tutkimuslaitokselta toteaa.
TuPo-hanke liittyy Helsingin Graafisen Klubin 100-vuotisen toiminnan juhlintaan.
