Hoivatyön muutoksessa – vähemmän aikaa asiakkaille, enemmän teknologialle

Työhyvinvoinnissa ja vaikutusmahdollisuuksissa pientä parannusta

Julkaistun aineistoraportin mukaan vanhushoivatyöntekijöiden arviot omasta työhyvinvoinnista pysyivät vakaina vuosien 2019 ja 2021 välillä, mutta kohenivat merkittävästi vuoden 2024 kyselyssä. Työtyytyväisyys oli lievässä nousussa koko tutkimusjakson ajan. Korona-ajan kuormituksen lievittyminen ja hyvinvointialueuudistuksen tuomat uudet työjärjestelyt ovat todennäköisesti vaikuttaneet vastaajien kokemuksiin työhyvinvoinnista.

Selvä parannus havaittiin myös esihenkilöiden ja työkavereiden tuen määrässä hankalissa työtilanteissa. Yhä useampi vastaaja raportoi lisäksi mahdollisuudesta pitää riittävästi taukoja työpäivän aikana. Erityisesti tehostetussa palveluasumisessa työntekijöiden arvioit mahdollisuudesta vaikuttaa siihen, miten työt jaetaan parantuivat seurantajakson aikana.

Asiakastyöhön käytetty aika laskussa 

Valtaosa kyselyn vastaajista koki, ettei ehdi tehdä töitä niin hyvin ja huolellisesti kuin haluaisi. Näiltä osin arvioit kuitenkin parantuivat merkittävästi vuodesta 2019 vuoteen 2024. 

Asiakastyöhön käytetyn ajan osuus työajasta laski systemaattisesti koko tarkastelujakson ajan. Kotihoidossa vuonna 2019 vähintään 75 % työajastaan asiakastyöhön käytti 73 % vastaajista, kun vuonna 2024 vastaava osuus oli enää 60 %.

Seurantajakson aikana kotihoidon työntekijät auttoivat asiakkaita kodin ulkopuolella yhä harvemmin. Vuonna 2021 kotihoidon työntekijöistä 33 % avusti asiakkaita kodin ulkopuolella vähintään viikoittain, mutta vuonna 2024 osuus oli enää 17 %. Samaan aikaan etähoidon ja digitaalisten laitteiden käyttö on lisääntynyt, mikä selittää osaltaan muutosta asiakastyön luonteessa.

Teknologian käyttö kasvanut voimakkaasti 

Raportti osoittaa, että teknologian käyttö hoivatyössä kasvoi voimakkaasti vuosien 2019–2024 aikana. Erityisesti liikuteltavien laitteiden, sovellusten ja etäteknologioiden käyttö yleistyi. 

Kotihoidossa digitaalisten sovellusten käyttö oli alusta alkaen yleisempää ja monipuolisempaa, sillä liikkuva työ vaatii mobiililaitteiden ja -sovellusten hyödyntämistä. Vuonna 2024 peräti 43 % kotihoidon työntekijöistä raportoi käyttävänsä etähoidon mahdollistavia laitteita. Tehostetussa palveluasumisessa käytettiin puolestaan enemmän henkilönostolaitteita ja hoitajakutsujärjestelmiä.

Työn arjessa teknologian lisääntyminen näkyy konkreettisesti. Tehostetun palveluasumisen työntekijät arvioivat vuosi vuodelta käyttävänsä suuremman osan työajastaan digitaalisia sovelluksia ja tietotekniikkaan perustuva laitteita. Kotihoidossa vastaavaa muutosta ei havaittu.

Vastaavasti tehostetussa palveluasumisessa työntekijät käyttävät yhä enemmän työaikaa digitaalisten sovellusten ja tietotekniikan opiskeluun, kun taas kotihoidossa tämä osuus pysyi lähes ennallaan.

Hyvinvointialueuudistus koettu raskaaksi 

Yleisesti ottaen arviot työtehtävien henkisestä raskaudesta pysyivät tasaisina ja jopa laskivat kotihoidossa, kyselyn tarkastelujaksolla. 

Kun vuonna 2004 vastaajilta tiedusteltiin hyvinvointialueuudistuksesta, nähtiin sen kuitenkin lisänneen työn henkisestä kuormitusta ja kiireen kokemuksesta. Vuonna 2024 kaikista vastaajista 41 % koki työn henkisen kuormituksen lisääntyneen jonkin verran ja 32 % paljon hyvinvointialueuudistuksen myötä. Samasta syystä työn kiireellisyyden arvioi lisääntyneen jonkin verran 29 % ja paljon 24 % vastaajista.

Tutkimuksen toteutus

Tutkimuksen aineisto kerättiin yhteistyössä Tehyn, SuPerin, JHL:n ja Talentian kanssa. Kolmeen kyselyyn vastasi yhteensä 6 189 vanhushoivan ammattilaista, joista 800 osallistui kaikkiin kolmeen kyselyyn ja muodosti ainutlaatuisen paneeliasetelman. Aineistoa tullaan edelleen hyödyntämään uudessa Hoivatyön tulevaisuus hankkeessa.

Lisätietoja ja yhteydenotot:

• Sakari Taipale, yhteiskuntapolitiikan professori, Jyväskylän yliopisto, sakari.taipale@jyu.fi, +358 40 0728 852
• Antti Hämäläinen, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto, antti.ap.hamalainen@jyu.fi +358 40 6431 016