Homotutkijan kuva kelpasi lehden kanteen vasta 30 vuotta sen ottamisen jälkeen

Suomalaisesta hiv-tartunnasta uutisoitiin ensimmäisen kerran Helsingin Sanomissa kesäkuun lopussa 1983. Siitä alkoi ”homoruton” aikakausi, joka jätti rujot jälkensä ei vain homomiehiin vaan koko sukupolven seksuaalisuuteen. Homotutkijaksi itseään luonnehtivan väitöskirjatutkija Kari Silvolan tuoreimman artikkelin julkaisu osuu tasan 40 vuotta kyseisen uutisoinnin jälkeen.
Kuva kelpasi kanteen kolmenkymmenen vuoden jälkeen.
Julkaistu
19.6.2023

Silvola kysyy tutkimuksessaan: miksi homomies ei ollut kelvollinen edustamaan suomalaista miestä julkisuudessa, kuten esimerkiksi muotikuvissa. Miksei hänen City-lehden kanteen ja pääjutun kuvitukseksi otettuja kuviaan julkaistu aikoinaan – ja miksi ne julkaistaan vasta nyt 30 vuotta myöhemmin? Hän osoittaa artikkelissaan, miten käsitykset maskuliinisuudesta ja tavat kuvata miestä muuttuvat ajassa.

Silvola käyttää visuaalista analyysiä ja queer-teoriaa etsiessään päältä katsottuna siloisista muotikuvista säröjä, jotka estivät kuvien julkaisun vuonna 1993, aikana, jolloin sekä aidsiin kuolleiden että nuorten hiv-tartunnan saaneiden homomiesten itsemurhat olivat Suomessa huipussaan. Tarkkaan, läheltä ja vastakarvaan katsomalla kuvista paljastuu miesfeminiinisyyden kielto ja suoranainen kammo miehen anaalinautintoa kohtaan. Miehen rektum nähtiin porttina, jonka kautta aids levisi Suomeen.

Silvola rajaa aidsin aikakauden Suomessa vuosiin 1983–1996. Sen jälkeen kuolleisuusluvut alkoivat laskea, kun uusi lääkitys alkoi purra virukseen. Valtaväestön asenteet homomiehiä kohtaan olivat aikakaudella vihamieliset. Lääkärilehdessä jopa ehdotettiin hiv-tartunnan saaneiden karkotusta Seilin saarelle loppuiäkseen. Vallitseva ilmapiiri sai Silvolan näkemään muut homomiehet stereotypioina ja juurruttivat häneen homofobian eli sisäistetyn itsesyrjinnän. Hän ei kyennyt hyväksymään itseään sen enempää kuin muitakaan homomiehiä.

Silvolan ympyrä sulkeutuu nyt, kun 30 vuotta kuvien ottamisen jälkeen kuvat julkaistaan Critical Studies in Men’s Fashion -tutkimusjournaalissa, yksi jopa kannessa. Muutosta ei ole tapahtunut vain tutkijassa, joka on oppinut hyväksymään itsensä sekä näkemään itsensä ja muut homomiehet tavallisina suomalaisina miehinä, vaan länsimaisessa kulttuurissa, jossa maskuliinisuuden attribuutit ovat muuttuneet ja rajalinja maskuliinisuuden ja feminiinisyyden välillä on siirtynyt, vaikkakaan ei hävinnyt.

Critical Studies in Men’s Fashion juhlistaa aidsin aikakauden 40-vuotispäivää julkaisemalla erikoisnumeron ”Fashion in the Age of AIDS”. Sen muut artikkelit kertovat protesti-t-paidoista, George Michaelista, kuolleista muotisuunnittelijoista, Manchesterin klubikulttuurista ja Adelaidessa järjestettävästä upeasta muoti- ja AIDS-showsta.

Silvola tutkii Jyväskylän yliopistoon tulevassa kirjoittamisen väitöstyössään sisäistettyä itsesyrjintää ja passing for straight -ilmiötä. Hän hyödyntää metodinaan autofiktiota tutkiessaan maskuliinisuuden representaatioita lama-ajan Suomessa 1990-luvun alussa. Silvola katsoo queerillä katseella itsestään otettua muoti- ja mainoskuvastoa.

Silvolan väitöstutkimusta tukevat Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahasto, Fulbright Finland Säätiö ja Oskar Öflundin Säätiö.

Critical Studies in Men’s Fashion -lehdessä julkaistun artikkelin: “A counter-story to the rags-to-riches narrative: A Finnish male model wearing hobo style during the deep depression in the age of AIDS” voi lukea täällä: https://doi.org/10.1386/csmf_00068_1

Lisätietoja: kari.o.silvola@jyu.fi, +358 46 586 0045

https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/mutku/henkilokunta/vaitoskirjatutkijat/silvola-kari