HS-säätiöltä naistenlehtien ja sotajournalismin tutkimukseen 320 000 euroa

Dosentti Arja Turunen johtaa hanketta Naisten asialla. Yhteiskunnan muutos ja feminismi suomalaisissa naistenlehdissä 1960–1970-luvuilla. Se toteutetaan musiikin, kulttuurin ja taiteen tutkimuksen laitoksella. Hanke analysoi naistenlehtien roolia yhteiskunnallisina toimijoina ja yhteiskunnallisen keskustelun areenana.

Toinen rahoitettu hanke on Sodan sumusta: Suomalaisten sotakirjeenvaihtajien, -kuvaajien ja heidän avustajiensa työ Venäjän-Ukrainan sodassa 2014–2024 -tutkimushanke. Tutkimus tuo uutta tietoa sotajournalismin työkäytännöistä ja sen rajoista viimeisen kymmenen vuoden aikana. Hanke toteutetaan kieli- ja viestintätieteiden laitoksella apulaisprofessori Turo Uskalin johdolla.

Naisten asialla -hanke tutkii naistenlehtiä yhteiskunnallisina toimijoina

– Naisten asialla -projektissa tutkimme, miten suomalaisissa naistenlehdissä keskusteltiin naisten asemasta yhteiskunnallisen muutoksen sävyttämillä 1960- ja 1970-luvuilla. Kaupungistumisen ja modernisaation myötä erityisesti naisten asema muuttui, Turunen kertoo.

– Naisten palkkatyö yleistyi, perhekoko pieneni ja monet kodit siirtyivät maalta kaupunkiin. Lisäksi feministinen liike aktivoitui ja alkoi vaatia naisten asemaan radikaaleja muutoksia, esimerkiksi abortin laillistamista ja lasten kunnallista päivähoitoa, hän täsmentää.

Yhteiskunnallista keskustelua ja median historiaa koskeva tutkimus on perinteisesti keskittynyt sanomalehtiin, joita on pidetty naistenlehtiä vakavampana median muotona. Naistenlehtien tutkimusta on ohjannut ajatus niistä vain muotiin, kauneuteen ja kodinhoitoon keskittyvinä, vaikka juuri suomalaisille naistenlehdille on ollut ominaista vahva yhteiskunnallinen ote ja tiivis kytkös naisasialiikkeeseen.

Esimerkiksi Kotilieden toimitus- ja avustajakunta koostui 1900-luvun alkupuolella pitkälti naisasialiikkeen aktiiveista. Kaupallisten naistenlehtien rinnalla on lisäksi julkaistu useita vaikutusvaltaisia naisjärjestöjen lehtiä kuten marttajärjestön Emäntälehteä ja poliittisten puolueiden naisjärjestöjen lehtiä. Toisen maailmansodan jälkeen naistenlehdistö uudistui, kun Kotiliesi sai kilpailijoikseen esimerkiksi Me Naiset ja Anna -lehdet, jotka oli suunnattu moderneille kaupunkilaisnaisille,

Naisten asialla -projektin tarkoituksena on tutkia, millaista yhteiskunnallista keskustelua naistenlehdissä käytiin 1960–1970-luvulla naisten asemasta ja miten niissä suhtauduttiin feministisen liikkeen esiin nostamiin kysymyksiin.

– Nyt on helppo pitää esimerkiksi naisten työssäkäyntiä, lasten päivähoitoa ja aborttioikeutta itsestäänselvyyksinä, mutta ne olivat uudistuksia, joiden eteen feministinen liike ja poliittiset puolueet tekivät 1960–1970-luvuilla töitä, Turunen huomauttaa.

– Tutkimme siis, millaista palstatilaa näille kysymyksille annettiin naistenlehdissä, jotka olivat jo vakiinnuttaneet asemansa naisten elämää koskevien kysymysten käsittelijöinä.

Naisten asialla -hanke tuottaa myös tietokannan 1960–1970-luvuilla ilmestyneistä naistenlehdistä.

Sodan sumusta -hanke tutkii toimittajien ja kuvaajien työtä Venäjän-Ukrainan sodassa.

Kuvassa Turo Uskali, jonka vetämä hanke tuottaa tietoa suomalaisen sotajournalismin lähihistoriasta. (Kuva Anniina Liimatainen.)

– Sota on aina suuri uutinen. Sodasta uutisoiminen on kuitenkin äärimmäisen vaikeaa. Sodan sumu -metafora viittaa tähän vaikeuteen, Uskali toteaa. – Tässä sumu kuvaa myös sitä, miten vähän me tiedämme suomalaisten sotakirjeenvaihtajien ja -kuvaajien sekä heidän paikallisten avustajiensa työstä. Suomalaisiin sotatoimittajiin, -kuvaajiin sekä heidän avustajiensa työhön keskittyvää tutkimusta ei ole toistaiseksi tehty, hän lisää.

Pelkästään vuoden 2022 aikana useat kymmenet suomalaiset toimittajat ja -kuvaajat ovat tehnyt työtään Ukrainassa eri pituisissa jaksoissa, käytännössä usein sotakirjeenvaihtajan- ja kuvaajan työpareina sekä paikallisen fixerin eli avustajan muodostamina tiimeinä. Voidaan väittää, että suomalaiset sotakirjeenvaihtajat, -kuvaajat sekä heidän paikalliset avustajansa ovat koko ajan olleet keskeisessä roolissa kotimaisessa sotajournalismissa.

Sotajournalismia on Suomessa toistaiseksi tutkittu yllättävän vähän sen medianäkyvyyteen verrattuna. Sodan sumusta -tutkimus tuottaa uutta ajantasaista tietoa suomalaisen sotajournalismin lähihistoriasta, nykykäytännöistä ja sen rajoista niin toimitusten, toimittajakoulutuksen kuin suuren yleisönkin tietoon.

Tutkimus toteutetaan kieli- ja viestintätieteiden laitoksen sekä historian ja etnologian laitoksen yhteistyönä. Tutkimustiimin vahvuutena ovat aikaisempi kokemus ulkomaanjournalismin, journalismin uusien muotojen, lähihistorian konfliktien tutkimuksesta sekä lisäksi syvähaastattelututkimusmetodin erinomainen hallinta.

Lisätietoja:

Arja Turunen, arja.h.turunen@jyu.fi

Turo Uskali, turo.i.uskali@jyu.fi

Helsingin Sanomain Säätiö: yliasiamies Ulla Koski, ulla.koski@hssaatio.fi, 040 73 11 507