Hyönteisillä on monia tapoja suojautua kotelovaiheessa

Hyönteisten täydellistä muodonmuutosta käsitellään laajasti Philosophical Transactions of the Royal Society London B-tiedejulkaisun erikoisnumerossa. Julkaisuun ovat kirjoittaneet myös Jyväskylän yliopiston asiantuntijat: evoluutiobiologian yliopistotutkija Carita Lindstedt ja molekyyliekologian yliopistotutkija Juan Galarza. He korostavat, että koko hyönteisen elinkierto vaikuttaa siihen, miten hyönteiset sopeutuvat erilaisiin ympäristöihin. Moni hyönteisyksilön ominaisuus on kytköksissä yksilön kehitysvaiheisiin ja tuolloin vallinneisiin olosuhteisiin.
Julkaistu
28.10.2019

Kirjallisuuskatsaukseen perustuvassa tutkimusartikkelissaan yliopistotutkijaCarita Lindstedt tutkijakollegoineen käsittelee koteloiden petopuolustusta.
Hyönteisillä on kotelovaiheessa yllättävän monia keinoja suojautua saalistajia vastaan. Ne voivat piiloutua, puolustautua myrkyllisillä tai pahanmakuisilla yhdisteillä tai tehdä ’pelotteluliikkeitä’. Joidenkin perhoslajien kotelot pystyvät jopa tuottamaan ääniä, joiden avulla ne voivat manipuloida muurahaislajeja suojelemaan heitä petoja vastaan.

”Kaikista yleisin strategia on kuitenkin olla mahdollisimman huomaamaton ja turvautua suojaväritykseen tai matkimaan jotain saalistajalle ’ei kiinnostavaa’ asiaa kuten kasvin lehteä”, toteaa Carita Lindstedt. 

YliopistotutkijaJuan Galarza kollegoineen on tutkinut toukka- ja aikuisvaiheen ominaisuuksien yhteyksiä geenitasolla. Tutkimusryhmä mittasi, miten geenien toiminta muuttuu eri ympäristötekijöiden vaikutuksesta, kun hyönteinen siirtyy toukkavaiheesta aikuisvaiheeseen. 
Tutkimuskohteena oli täpläsiilikäs-perhonen (Arctia plantaginis).

”Jotkut aikuisvaiheen ominaisuuksista kuten lentokyky ja lämmönsäätely olivat yhteydessä toukkavaiheen aikana koettuihin ympäristöolosuhteisiin, mutta yllättävän monet toukkavaiheen ja aikuisvaiheen ominaisuudet ilmenivät toisistaan riippumatta”, Galarza kertoo. 

Molemmat tutkimusartikkelit osoittavat, että tulevaisuudessa tutkimuksen tulisi ottaa entistä paremmin huomioon koko hyönteisen elinkierto. On tärkeää ymmärtää yksilön ominaisuuksien kytkökset toisiinsa sekä eri kehitysvaiheisiin, ne selittävät osaltaan, miten hyönteiset pystyvät sopeutumaan erilaisiin ympäristöihin.

Sekä Carita Lindstedt että Juan Calarza työskentelevät akatemiaprofessori Johanna Mappeksen tutkimusryhmässä.  Linkki tutkimusryhmän sivuille:
https://www.jyu.fi/science/en/bioenv/research/biosciences/evolution-of-predator-prey-interactions

Linkit tutkimusartikkeleihin Philosophical Transactions of the Royal Society London B, syyskuu 2019:
Carita Lindsteadt: https://royalsocietypublishing.org/doi/10.1098/rstb.2019.0069
Juan Galarza: https://doi.org/10.1098/rstb.2019.0295

Lisätietoja:
Yliopistotutkija Carita Lindstedt, carita.a.lindstedt@jyu.fi, puh. 0407389690Yliopistotutkija Juan Galarza, juan.galarza@jyu.fi
Tiedottaja Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, puh. 050 581 8351