Hyvinvointialueuudistuksen arviointia sosiaalihuollon näkökulmasta

Sosiaalihuollon asiantuntijat, tutkijat ja kouluttajat arvioivat tuoreessa julkaisussaan sosiaalihuollon tilaa hyvinvointialueilla, kun kansallisesta sote-uudistuksesta on kulunut kolme vuotta. Uudistuksen ja kehittämisen päähuomio on ollut terveyspalveluissa ja painottunut erikoissairaanhoitoon ja sairaaloihin, vaikka sosiaalihuolto muodostaa yli 40 prosenttia hyvinvointialueiden budjetista, noin 11,4 miljardia euroa. Asiantuntijat esittävätkin yhdeksän suositusta hyvinvointialueiden toiminnan kehittämiseksi erityisesti sosiaalihuollon ja sen asiakkaiden näkökulmasta.
Tiedettä kaikille tilaisuus sosiaalihuollon tilasta keräsi paljon huomiota sekä etätilaisuutena että Tietoniekan täydeltä kuulijoita paikan päälle
Julkaistu
25.5.2026

Joulukuussa 2025 ilmestyi Valtioneuvoston teettämä väliarvio hyvinvointialueiden tilasta. Huolestuttavasti väliarvio keskittyi vain terveydenhuoltoon. Siten arviointi jäi tekemättä sosiaalihuollosta, joka muodostaa yli 40 % hyvinvointialueiden budjetista, noin 11 miljardia euroa. Näiden miljardien tai sosiaalihuollon asiakaskunnan ja palveluiden huomiotta jättäminen ei herättänyt päättäjien eikä median huomiota.

Valtion ja hyvinvointialueiden heikko taloudellinen tilanne on suunnannut keskustelua, ehdotuksia ja toimenpiteitä palveluiden leikkauksiin ja keskittämiseen, jotka  vaikuttavat erityisesti sosiaalihuollon asiakkaisiin ja henkilöstöön. Tässä julkaisussamme esitämme tilannearvion lisäksi yhdeksän perusteltua suositusta, joiden toivomme herättävän innostusta ja keskustelua toteutustapojen kehittämiseksi - toteaa Professori, Emeritus, Mikko Mäntysaari

Yhdeksän esitystä ovat seuraavat:

1. Sosiaalihuolto on tunnustettava tasavertaiseksi hyvinvointivaltion kivijalaksi terveydenhuollon kanssa.

2. Sosiaalihuolto vaatii paikallisuutta, ei keskittämistä. Suuriin keskuksiin nojaava malli ei toimi sosiaalihuollossa.

3. Sosiaalihuollon asiakkaan arkea tukevat palvelut tulee saada läheltä.

4. Palvelujen painopisteen on oltava peruspalveluissa ja ennaltaehkäisyssä.

5. Hyvinvointialueiden on vahvistettava yhteistyötä kuntien, järjestöjen ja paikallisyhteisöjen kanssa.

6. Hyvinvointialueiden rahoitusmallia on muutettava hoivapalveluja turvaavaksi ja sen tulee kannustaa sosiaalihuollossa vaikuttavaan, ennaltaehkäisevään ja varhaiseen tukeen.

7. Hyvinvointialueille on annettava mahdollisuus kokeilla erilaisia innovatiivisia toimintamalleja palvelujen järjestämisessä.

8. Sosiaalihuollon tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorakennetta on vahvistettava.

9. Hyvinvointialueiden vakavaan demokratiavajeeseen on tartuttava. 

Kaikki julkaisun kirjoittajat Marja Heikkilä, Minna Kivipelto, Risto Kortelainen, Marjo Kuronen, Aila-Leena Matthies, Maija Mänttäri-van der Kuip, Mikko Mäntysaari ja Johanna Vuorelma ovat sosiaalialan pitkäaikaisia asiantuntijoita ja tutkijoita.

Julkaisu perustuu Jyväskylän yliopistossa 9.3.2026 järjestettyyn yleisötilaisuuteen, jonka järjestäjänä oli Jyväskylän yliopiston hyvinvoinnin tutkimuksen yhteisö JYU.Well sosiaalityön ja sosiaalihuollon kokeneiden asiantuntijoiden, tutkijoiden ja kouluttajien "Soteveteraanit" -ryhmän aloitteesta. Tilaisuus oli seurattavissa suorana YLE Areenassa, jossa se oli mahdollista katsoa myös kuukauden ajan tilaisuuden jälkeen. Katselukertoja kertyi noin 2000, eli aihe kiinnostaa ihmisiä laajasti. Siksi halusimme tuoda esiin tilaisuudessa käsiteltyjä teemoja myös julkaisun muodossa.

Tilaisuus on edelleen katsottavissa Jyväskylän yliopiston moniviestimen kautta 

Katso tilaisuuden tallenne tästä linkistä