Innovatiivisten oppimisympäristöjen (ILE) jäsenet ECER 2026 -tapahtumassa

Symposiumissa esiteltiin erilaisia hankkeita, joissa ILE-tutkimusryhmä on ollut mukana:

• International Innovative Learning Environments and Student Experience (ILESE) by Amelia R. Granda-Pinan  (U. of Valencia, Spain), Tiina Mäkelä  (U. of Jyväskylä), Wesley Imms  (U. of Melbourne, Australia), Julia Morris  (Edith Cowan University, Australia)
• Multidisciplinary Perspectives on Learning Environment Design (“MultiLED”): by Pirjo Sanaksenaho  (Aalto University, Finland), Tiina Mäkelä, Paula Cardellino  (U. ORT, Uruguay), Claudia Auer  (Aalto University)
• A Nordic perspective on the impact of LE design on teaching, learning, and wellbeing (“LED Nordic”)  by Tiina Mäkelä, Bodil Hovaldt Bøjer  (Royal Danish Academy), Palmyre Pierroux  (U. of Oslo, Norway), Torfi Hjartarson  (U. of Iceland)
• Evolving General Learning Space Layout Typologies in Finnish School Buildings by Sari Lehtonen  (Aalto University), Markku Lang  (University of Lapland), Tiina Mäkelä and Raija Kattilakoski  (Positiimi, Finland)
• “Collaborative Learning Communities for Redesigning Primary Education Towards Innovative and Sustainable Learning Environments” (ISLE) project  by  Anneli Frelin (University of Gävle), Silvia Panzavolta (INDIRE, Italy), Leonidas Kyriakides (University of Cyprus)

Symposiumiin osallistuva kansainvälinen oppimisympäristöjen suunnittelun tutkijoiden ryhmä

STE(PA)M ECER 2026 -tapahtumassa: Oppimisen saattaminen liikkeelle

Suomen kasvatustutkimuslaitoksen vanhempi tutkija tohtori Kristóf Fenyvesi ja Jyväskylän yliopiston tohtori Josephine Lau esittelivät yhdessä aiheesta: ”Aktiivinen ja kehollinen STEAM-oppiminen: innovatiivinen metodologinen viitekehys liikunnan integroimiseksi opettajankoulutukseen.”

Kristóf Fenyvesi esittelee STE(PA)M-konseptin viitekehyksen

Esityksessä esiteltiin PA-STE(A)M-hankkeen käsitteellinen viitekehys. Esityksen pitivät Kristóf Fenyvesi, Josephine Lau (Jyväskylän yliopisto), Abril Armenta Franco, Guillermo Bautista, Zsolt Lavicza (Johannes Kepler -yliopisto, Linz) ja Aleksandar Ignjatović (Kragujevacin yliopisto). STE(PA)M yhdistää kehollisen kognition, monialaisen oppimisen sekä fyysisen aktiivisuuden ja oppimisen väliset neurobiologiset yhteydet. Hankkeessa esiteltiin myös kaksi toisiaan täydentävää lähestymistapaa oppituntien suunnitteluun: aloitetaan kiinnostavalla liikuntatehtävällä ja rakennetaan opetussuunnitelman mukainen oppiminen sen ympärille, tai aloitetaan abstraktilla käsitteellä ja autetaan oppijoita kokemaan se kehonsa kautta.

STE(PA)M-hankkeen tulokset löytyvät seuraavista osoitteista:

• ”STE(PA)M-hankkeen virallinen verkkosivusto” (https://stepam.pefja.kg.ac.rs/)
• ”STE(PA)M Jyväskylän yliopistossa” (https://www.jyu.fi/en/projects/stepam)
• ”STEPAM-hankkeen tulokset” (https://stepam.pefja.kg.ac.rs/outputs/)
• ”Ilmoittaudu ilmaiseen STE(PA)M-MOOC-kurssiin” (https://forms.gle/JJ9tsGEkgr2SF4BWA)
• ”Lataa STEPAM-käsikirja” (https://doi.org/10.5281/zenodo.22046143)
• ”Katso ECER 2026 -esitys” (sandbox:/workspace/scratch/9339698280ae/upload/PA-STEAM_ECER2026.pdf)

Puheenjohtajana ECER:n opettajien hyvinvointia käsittelevässä esitelmäsessiossa

STE(PA)M-tutkimuksen esittelyn lisäksi Kristóf Fenyvesi toimi puheenjohtajana ECER-konferenssin esitelmäsessiossa, jonka aiheena oli ammatillinen oppiminen ja opettajien hyvinvointi. Sessiossa esitetyt neljä esitystä muodostivat poikkeuksellisen johdonmukaisen kokonaisuuden, joka ulottui arjen kohtaamisista järjestelmätason olosuhteisiin: pohjoismainen ja yhdysvaltalainen tutkimusryhmä määritteli ilon uudelleen havaittavaksi ammatilliseksi voimavaraksi sen sijaan, että se olisi satunnainen tunne; HAMK:n johtama konsortio laajensi ammatillista toimijuutta ja hyvinvointia koskevaa tutkimustaan Keniaan, Etelä-Sudaniin ja Tansaniaan; Belgradin yliopiston TEACHEMPOWER-tutkimus tunnisti kuulumisen tunteen vahvimmaksi keinoksi tukea opettajan identiteettiä; ja Minhon yliopiston tutkimus tulkitsi tyytymättömyyden ei pelkästään yksilöllisenä uupumuksena, vaan kollektiivisena reaktiona autonomian, tunnustuksen ja ammatillisen merkityksen vähenemiseen. Innovatiivisten oppimisympäristöjen tutkimusryhmän hyvinvointilähtöisestä näkökulmasta tarkasteltuna istunnon keskeinen uutuus oli se, ettei opettajien hyvinvointia supistettu henkilökohtaiseen resilienssiin: sen sijaan suhteet, toimijuus, kuulumisen tunne, autonomia, aika ja tunnustus nousivat esiin psykososiaalisen oppimisympäristön suunnittelun edellytyksinä. Keskustelu viittasi siihen, että tämä psykososiaalinen ulottuvuus ei ole ”pehmeä” lisä fyysisiin ja digitaalisiin oppimisympäristöihin, vaan ratkaiseva edellytys sille, voivatko ne aidosti tukea hyvinvointia. ”Ammatillisen ilon koulutuksessa” tutkiminen on lupaava näkymä tulevalle vertailevalle tutkimukselle ja institutionaaliselle vaihdolle ILE:n kanssa.

Jyväskylän yliopiston tietotekniikan tiedekunnan väitöskirjatutkija Erika Avikainen osallistui tutkimus- ja käytäntöyhteistyötä käsitteleviin tilaisuuksiin esittelemällä esityksensä ”Opettajien sisällöntuotanto ja opettaja-tutkija-yhteistyö: suomalaisten peruskoulun ja lukion opettajien odotukset tutkimusyhteistyöstä”. Esityksessä pohdittiin, miten tutkijoiden ja koulujen ja/tai opettajien välinen yhteistyö voitaisiin saada molempia osapuolia hyödyttäväksi, ja käsiteltiin opettajien ja järjestelmien kohtaamia käytännön ongelmia.

Erika Avikainen esittelee tutkimus- ja käytäntöyhteistyön tilaisuuksissa

Lisätietoa:

Dr. Tiina-Maria Mäkelä tiina.m.makela@jyu.fi 

Dr. Kristóf Fenyvesi kristof.fenyvesi@jyu.fi 

Erika Avikainen erika.ann.avikainen@jyu.fi 

Funded by the European Union. Views and opinions expressed are however those of the author(s) only and do not necessarily reflect those of the European Union or the European Education and Culture Executive Agency (EACEA). Neither the European Union nor EACEA can be held responsible for them.