Jorma Ollila Ahtisaari-luennossaan: Koulutusjärjestelmää ja yrittäjyyden tukimuotoja uudistettava

Jorma Ollila Martti Ahtisaari –luennon puhujana 1.12. 2009 klo 18.00 Jyväskylän yliopiston juhlasalissa
Tiivistelmä luennosta ”Uudistummeko vain kriisien kautta?” 
Suomessa on aika päivittää ennen muuta koulutus- ja tutkimusjärjestelmää sekä yrittäjyyden edistämistä koskevat toimintamallit, painotti Shellin ja Nokian hallitusten puheenjohtaja Jorma Ollila puhuessaan 1.12.2009 pidetyllä Martti Ahtisaari –luennolla Jyväskylässä.

Tutkimus- ja innovaatiotoiminta kansainvälisemmäksi

- Yksi suurimmista haasteista on turvata tiedon ja osaamisen kasvu, sillä se on yksi talouden ja yhteiskunnan peruspilareista. Yliopistotkin kilpailevat globaalisti tutkijoista, opettajista ja opiskelijoista. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta suomalaiset yliopistot eivät ole juuri menestyneet tässä kilpailussa. Suomi ei myöskään tunnu menestyvän kilpailussa ulkomaisten yritysten tutkimusyksiköistä. Pienelle maalle tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kansainvälisyys on kuitenkin elinehto. 

- Yliopistouudistusta on jatkettava. Maamme korkeakoulurakenne on edelleen hajanainen – meillä on liikaa liian pieniä yksiköitä. Ammattikorkeakoulut eivät nekään ole vielä löytäneet omaa rooliaan. Myös yliopistojen rahoitusmallien uudistamista on jatkettava niin, että ne palkitsevat nykyistä enemmän tutkimuksen ja opetuksen laadusta sekä kansainvälistymisestä. Tutkintojen määrän painottaminen yliopistojen rahoituksessa näyttää johtaneen hakoteille. Tätä ollaan nyt korjaamassa, mutta rahoitusmalleja on kehitettävä edelleen. Samalla on rohkeasti harkittava, voidaanko tutkintojen määrällisistä tavoitteista tinkiä, jotta laatu turvattaisiin.

Tarvitaan yksilöitä, jotka haluavat olla parhaita siinä, mitä tekevät

Luennossaan Ollila kiinnitti myös huomiota yhteiskuntaa olennaisesti muokkaaviin arvoihin:
- Yhteisöllisyys ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus ovat suomalaisen yhteiskunnan keskeisiä arvoja. Niiden rinnalla ja vastapainona on kuitenkin pohdittava entistä enemmän myös yksilöiden merkitystä, erilaisuuden hyväksymistä ja siihen kannustamista. Tarvitaan ihmisiä, jotka kokeilevat sekä omia että yhteisönsä rajoja, luovat uutta ja haluavat menestyä – olla parhaita siinä, mitä tekevät. Tällaisten ihmisten joukosta tulevat ne, jotka menestyvät parhaiten tieteessä, taiteessa tai yrittäjinä. 

Verokannustimia kasvuyrityksille

Ollilan mielestä Suomessa tarvitaan kannusteita sekä yrittäjyyteen että nyky-yritysten kasvattamiseen. 
- Verokannustimet ovat osoittautuneet yhdeksi toimivaksi keinoksi. Yhteiskunnan tulisi palkita niitä, jotka saavat yrityksensä kasvamaan ja menestymään. Samalla he luovat työtä ja hyvinvointia koko yhteiskunnalle. Yrittäjyysyhteiskunta ei synny puhumalla. Veroratkaisuja olisi voitu tehdä jo tämän hallituksen aikana. Viimeistään niiden aika on, kun verojärjestelmää kokonaisuudessaan uudistetaan meneillään olevan valmistelutyön pohjalta vuonna 2011. Verotusta ja yrittäjyyttä on tässä uudistuksessa tarkasteltava osana kansallista pitkän aikavälin kasvupolitiikkaa.

Tuottavuus kasvuun aineettomalla pääomalla 

- Aineeton pääoma on noussut kaikissa kehittyneissä maissa koneita ja laitteita tärkeämmäksi tuotannontekijäksi. Aineetonta pääomaa ovat paitsi tutkimus ja koulutus, myös liiketoiminta- ja johtamismallit, brändit, patentit ja muut aineettomat oikeudet ja vaikkapa erilaiset tietokannat. Aineettoman pääoman rooli tulevassa tuottavuuskasvussa on ratkaiseva, mutta sen potentiaalia ei Suomessakaan ole vielä hyödynnetty. 
- Erityisen suuri aineettoman pääoman merkitys on palvelutuotannossa. Suomessa palveluiden osuus kansantaloudessa on edelleen kansainvälisesti vertaillen suhteellisen pieni. Meillä näyttäisi olevan mahdollisuuksia kasvattaa niin palveluiden vientiä kuin niiden merkitystä kotimarkkinoilla. Suuri mahdollisuus on palvelusektorin lisäksi teollisuudessa. Valtaosa suomalaisista teollisuusyrityksistä on jo nyt merkittäviä palveluntuottajia. Vain osa tästä näkyy tilastoissa, sillä raja teollisuuden ja palveluiden välillä kulkee yritysten sisällä, ei niiden välillä. Jako palveluihin ja teollisuuteen joutaakin suurelta osin historian romukoppaan.

Voiko kriisi ratkaista ongelmamme? 

Ollilan mukaan lama pakottaa ajattelemaan asioita uudelleen ja miettimään selviytymiskeinoja. 
- Taloushistoriassa on runsaasti esimerkkejä siitä, miten huonoina aikoina on syntynyt uusia yrityksiä ja merkittäviä innovaatioita. Yli puolet maailman 500 suurimmasta yrityksestä on syntynyt laman tai osakemarkkinoiden taantuman aikaan. Esimerkkejä riittää. Microsoft ja Dell syntyivät 1980-luvulla toisen öljykriisin jälkeen USA:n talouden ollessa heikkouden tilassa nimenomaan alhaisen tuottavuuden johdosta. Nokia puolestaan syntyi lähes uudelleen 1990-luvun laman aikana.


Nobel-palkitun presidentti Martti Ahtisaaren nimeä kantavan luennon järjestivät kymmenettä kertaa Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän yliopisto, Keskisuomalainen ja Keski-Suomen henkisen maanpuolustuksen liitto ry.